Älykkyysosamäärät ovat laskussa – kokeile, miten hyvin pärjäät esimerkkitehtävissä

Älykkyyttä voidaan mitata hyvin monenlaisilla testeillä. Useat niistä osoittavat, että älykkyysosamäärät ovat laskussa.

Kuvassa käsi, jossa kynä ja älykkyystestitehtävä.
Kuviopäättelytestit ovat kielestä ja kulttuurista riippumattomia. Kuva: Kiira Natunen / Yle

Pidätkö itseäsi keskivertoa älykkäämpänä? Olet ehkä joskus ajatellut, että joku ihminen on poikkeuksellisen älykkään oloinen ja joku toinen – no, vähemmän älykäs. Tämän artikkelin loppupuolella pääset kokeilemaan joitakin älykkyystesteissä käytettyjä tehtäviä.

Älykkyysosamäärät nousivat 1900-luvun alusta alkaen, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat kääntyneet laskuun, erityisesti kehittyneissä maissa. Muutos on todettu mittauksissa, joita on toistettu samanlaisena useita vuosia.

Psykologian professori Markus Jokelan mukaan selitystä laskulle on haettu muun muassa ympäristötekijöistä. Ihmiset esimerkiksi lukevat ja laskevat päässään vähemmän kuin aikaisemmin.

– Aivojemme tiedonkäsittelykyky ei välttämättä ole rapautunut, mutta se ei enää käänny oppimistuloksiksi, kuten vaikkapa matemaattiseksi tai verbaaliseksi osaamiseksi samalla tavoin kuin aiemmin, älykkyyttä Helsingin yliopistossa tutkiva Jokela sanoo.

Kaikki asevelvolliset testataan

Tulosten lasku on huomattu esimerkiksi Puolustusvoimissa, jossa on vuosikymmeniä seurattu palvelukseen astuvien asevelvollisten älykkyysosamääriä. Testissä on verbaalista, numeerista ja nonverbaalista päättelykykyä mittaavia tehtäviä.

Sama ilmiö havaitaan suomalaiskoululaisten PISA-tuloksissa, jotka ovat laskeneet huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

– Matematiikassa on menetetty noin kahden kouluvuoden oppimistulokset kahdessakymmenessä vuodessa. Erityisesti sanalliset tehtävät ovat niitä, joissa oppilaat pärjäävät aiempaa huonommin, Jokela kertoo.

Miten älykkyyttä sitten mitataan?

Älykkyystesteissä voi olla hyvin monenlaisia elementtejä. Kattava älykkyystesti kartoittaa useita kognitiivisia eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyviä osa-alueita.

– Testissä voi olla päättely- ja ongelmanratkaisutehtäviä, työmuistiin liittyviä tehtäviä, kertyneen tiedon ymmärrystä mittaavia osioita tai avaruudellista hahmottamista vaativia tehtäviä, Jokela selittää.

Työmuistitehtävät mittaavat kykyä käsitellä tietoa ja pitää useita asioita mielessä samanaikaisesti. Avaruudellista hahmottamista voidaan testata esimerkiksi tehtävällä, jossa pitää päätellä kuinka monta kuutiota on jossain rakennelmassa, joka ei ole kokonaan näkyvissä.

Verbaalisissa tehtävissä kielellistä ymmärrystä voidaan mitata kysymällä esimerkiksi synonyymeja tai vastakohtia. Joskus ne testaavat myös kielellisten suhteiden hahmottamista. Matemaattiset tehtävät voivat olla vaikkapa lukujonojen täydentämistä tai sanallisten laskutehtävien ratkaisemista.

Esimerkkejä erilaisista tehtävistä:

1. Yksi kuvioista A, B, C, D tai E on sama kuvio kuin rivin ensimmäinen kuvio, mutta käännettynä. Mikä kuvio vastaa rivin ensimmäistä kuviota?

Bild ur ett intelligenstest med olika figurer.

2. Alla olevasta paperista taitellaan kuutio. Mikä kuutioista A, B, C tai D vastaa taiteltua kuutiota?

Älykkyystestitehtävä, jossa valittava oikea neljästä vaihtoehdosta.

3. Raha liittyy köyhyyteen samalla tavoin kuin vesi liittyy:

4. Pullo ja korkki maksavat yhteensä 2,10 euroa. Pullo on 2 euroa kalliimpi kuin korkki. Kuinka paljon korkki maksaa? (Vastaus jutun lopussa)

Mensan kuviopäättelytestit mittaavat yleisälykkyyttä

Psykologit puhuvat joustavasta ja kiteytyneestä älykkyydestä. Joustavaa älykkyyttä voidaan testata sellaisilla tehtävillä, jotka sisältävät testintekijälle uutta materiaalia. Ne edellyttävät mahdollisimman vähän kulttuurista tietämystä.

Kiteytynyttä älykkyyttä taas testataan sanasto- ja tietopohjaisilla testeillä.

Suomessa kaikille avoimia älykkyystestejä tekee Mensa, jonka kuviopäättelytestit mittaavat joustavaa älykkyyttä. Mensa on kansainvälinen järjestö, joka määrittelee tehtäväkseen ”älykkyyden tunnistamisen ja kehittämisen ihmisyyden hyväksi”.

– Kuviopäättelytehtävissä ei ole kielellisiä tai matemaattisia elementtejä. Tämä tekee testistä kulttuuri- ja kieliriippumattoman, Mensan testivastaava Viliina Lilja kertoo.

Mensan testillä pyritään mittaamaan niin sanottua G-faktoria eli yleisälykkyystekijää. G-faktori on käsite, joka kehitettiin jo 1900-luvun alkupuolella. Silloin tutkijat havaitsivat, että jos opiskelija on erittäin hyvä yhdessä oppiaineessa, hän on todennäköisesti hyvä myös muissa aineissa.

Joskus kuulee sanottavan, että jonkun älykkyysosamäärä on esimerkiksi 140. Numeeriset arvot ovat kuitenkin harhaanjohtavia, sillä älykkyystestien tulokset eivät ole absoluuttisia painon tai pituuden kaltaisia lukuja, vaan ne suhteutetaan keskihajonnan avulla jonkin väestöryhmän keskiarvoon, joka on määritelty arvoksi 100.

Haluatko tietää lisää älykkyydestä? Kuuntele podcast, jossa psykologian professori Markus Jokela kertoo, millaiset asiat älykkyyteen vaikuttavat ja miten se ilmenee arkielämässä.

Kokeile kuviopäättelytehtäviä

Seuraavat Mensan kuviopäättelytehtävät antavat käsityksen testien sisällöstä. Ensimmäinen tehtävä on helpoin ja viides tehtävä vaikein. Oikeat ratkaisut ja niiden selitykset tulevat tehtävien jälkeen.

1. Mikä kuvioista (A, B, C, D) kuuluu kysymysmerkin paikalle?

Älykkyystestin tehtävä, jossa valittava oikea kuva neljästä vaihtoehdosta.

2. Mikä kuvioista (A, B, C, D) kuuluu kysymysmerkin paikalle?

Älykkyystestin tehtävä, jossa valittava oikea kuva neljästä vaihtoehdosta.

3. Mikä kuvioista (A, B, C, D) kuuluu kysymysmerkin paikalle?

Älykkyystestin tehtävä, jossa valittava oikea kuva neljästä vaihtoehdosta.

4. Mikä kuvioista (A, B, C, D) kuuluu kysymysmerkin paikalle?

Älykkyystestin tehtävä, jossa neljä vastausvaihtoehtoa.

5. Mikä kuvioista (A, B, C, D) kuuluu kysymysmerkin paikalle?

Älykkyystestin tehtävä, jossa valittava oikea kuva neljästä vaihtoehdosta.

Ratkaisujen selitykset:

Tehtävä 1:
B: Jokaisella rivillä on ympyrä, neliö ja kolmio.

Tehtävä 2:
B: Kullakin rivillä kolmannessa ruudussa on ensimmäisen ja toisen kuvion yhdistelmä.

Tehtävä 3:
C: Seuraavaan ruutuun tulee kullakin rivillä aina yksi samansuuntainen viiva enemmän kuin mitä edellisessä, vasemmalla olleessa ruudussa on ollut.

Tehtävä 4:
D: Kuvioita voi hahmottaa ajattelemalla, että kussakin ympyrässä olisi periaatteessa kaksi valkoista ja yksi kuviollinen osa. Musta kuitenkin peittää aina yhden sektorin alleen. Musta liikkuu paikkaa vaihtaessaan vastapäivään.

Tehtävä 5:
A: Jokaisella rivillä on yksi kutakin kuviota: neliötä, kolmiota ja ympyrää. Viivat niiden ympärillä syntyvät kunkin rivin kolmanteen ruutuun niin, että ne ovat yhdistelmä ensimmäisen ja toisen ruudun viivoista. Jos ensimmäisessä ja toisessa kuvassa on kuitenkin viiva samassa kohdassa, ne tavallaan kumoavat toisensa, eikä kolmannessa kuvassa ole siinä kohdassa viivaa.

Pullo ja korkki -tehtävän vastaus: Korkki maksaa 5 senttiä.

Korjattu 31.10.2025:
-Pullo ja korkki -tehtävän vastauksessa luki aiemmin virheellisesti, että pullo maksaa 5 senttiä.
-Tehtävän 4 selityksen alussa ratkaisun kirjain D vaihdettu B:ksi.
-1.11.2025: -Korjattu 4-tehtävän kysymystä ja vastausta
-6.11.2025: -Vaihdettu varusmiesten testisuoriutumiseen viittaava lähde alkuperäiseksi.