Metsästäjät osuvat useimmiten vahingossa keski-ikäiseen kaveriinsa – onnettomuus voi tapahtua myös jahdin loputtua

Vuosittain Suomessa tapahtuu 10–20 metsästys­onnettomuutta. Kuoleman­tapaukset ovat harvinaisia.

Metsästäjä aseen kanssa metsässä.
Metsästystä harrastaa Suomessa aktiivisesti 300 000 ihmistä. Kuva Kuopion Airakselasta syksyn 2024 hirvenmetsästyksestä. Kuva: Roosa Tuovinen / Yle

Suomalaisessa metsästysonnettomuudessa loukkaantuu useimmiten keski-ikäinen mies, joka on kokenut metsästäjä.

Tämä käy ilmi Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tiedoista.

Suomessa on 300 000 aktiivista metsästäjää. Heille tapahtuu Riistakeskuksen mukaan vuosittain noin 10–20 metsästysonnettomuutta.

Kuolemaan johtavia onnettomuuksia ei satu joka vuosi.

Tänä vuonna kuolemia on sattunut ainakin yksi. Viime viikonloppuna Juvalla metsästäjä kuoli, kun samaan metsästysporukkaan kuuluneen metsästäjän ase laukesi vahingossa.

Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, että onnettomuudet ovat käytännössä aina inhimillisiä virheitä.

Onnettomuuksissa osutaan usein metsästyskaveriin, kun liikutaan esimerkiksi kanalintujahdissa vierekkäin pusikossa, Härkönen selittää.

Muutamia onnettomuuksia on tapahtunut, kun metsästys on jo päättynyt. Aseeseen on jäänyt patruuna, ja kun asetta laitetaan pussiin tai pussissa autoon, se laukeaa.

Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen on tutustunut onnettomuuksiin pääasiassa median kautta ja kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Hänen näppituntumansa on, että johdetuissa jahdeissa onnettomuuksia sattuu vähemmän.

– Vaikka johdetuissa jahdeissa on paljon metsästäjiä ja aseita, niin siellä on korostettu turvallisuuden merkitystä.

Johdetuissa jahdeissa sujuvuudesta ja turvallisuudesta vastaa metsästyksenjohtaja.

Lammijärven Metsäveikkojen puheenjohtaja Jarkko Nyström kertoo videolla, miten turvallisuutta oli varmistettu Somerolla jahdissa, jossa sattui loukkaantumisen johtanut vahingonlaukaus:

Kuvaus: Kimmo Gustafsson / Yle, editointi: Paula Collin / Yle

Ero Ranskaan ja Italiaan

Jussi Partanen kertoo, että onnettomuuksien määrä on Suomessa samanlainen kuin Ruotsissa.

Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa metsästysonnettomuuksia sattuu paljon enemmän.

Suomessa on ollut pakollista suorittaa metsästystutkinto vuodesta 1964 alkaen. Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneella on oikeus lunastaa metsästyskortti eli maksaa riistanhoitomaksu.

Tutkintoon kuuluu 60 kirjallista monivalintakysymystä, joista 10 on lajintunnistuskuvia.

Laukaisematonta laukausta ei tarvitse katua.

Sauli Härkönen, Riistakeskus

Maltti on valttia

Partanen korostaa oikein opittujen rutiinien merkitystä.

Metsästyksessä olosuhteet ja tilanteet vaihtelevat nopeasti ja stressitasot voivat olla korkealla. Siksi rutiinien on oltava selkärangassa.
Partasen mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että uudet metsästäjät eivät aina ole vaarallisimmat.

– He ovat usein hyvin varovaisia.

Kokemuksen karttuessa varovaisuus voi vähentyä ja oikein opittujen rutiinien merkitys korostuu.

– Maltti on valttia ja laukaisematonta laukausta ei tarvitse katua, Sauli Härkönen toteaa.

Korjattu 17.10. klo 8:56: kuolemaan johtaneita metsästysonnettomuuksia on sattunut Suomessa tänä vuonna tiettävästi vain yksi, ei kaksi, kuten jutussa aikaisemmin kerrottiin. Somerolla uhri loukkaantui onnettomuudessa, ei kuollut.