Oululainen kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho joutuu nyt pohtimaan, pääseekö hän jatkossa töihin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) epäsi CP-vammaiselta Märsynaholta pitkäaikaiset taksikuljetuspalvelut elokuussa. Pohde vetosi uuteen vammaispalvelulakiin.
Hän oli saanut työ- ja asiointimatkojen kuljetuspalvelua liikuntarajoitteiden vuoksi 18 vuoden ajan. Pohde lakkautti nämä kaikki, kun Märsynahon työmatkapalvelujen määräaikainen palvelupäätös päättyi loppukesästä.
Pohteen mielestä Märsynaho pystyy kulkemaan julkisella liikenteellä, jolloin hän ei ole lain mukaan oikeutettu tukeen.
– Kyllä tämä aiheuttaa stressiä ja ihan fyysistäkin väsymystä. Tulee mieleen, että pitääkö minun lopettaa työnteko kokonaan, jos työssäkäynti on niin hankalaa. Sitä en mielelläni tekisi, pitkän uran jo tehnyt Jaana Märsynaho sanoo.
Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat heikentyneet, järjestöt sanovat
Vammaisjärjestöt näkevät, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat heikentyneet aiemmasta. Hyvinvointialueet näyttävät niiden mielestä tulkitsevan uutta vammaispalvelulakia liian tiukasti säästöjä saadakseen.
Järjestöihin on tullut kyselyitä muuttuneista palveluista ja niiden heikennyksistä viime vuotta enemmän. Kehitysvammaisten tukiliitossa kasvu on ollut noin 20 prosenttia lokakuun alkuun mennessä, kertoo liiton vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen.
Invalidiliittoon ja CP-liittoon on tullut paljon kysymyksiä kuljetuspalveluista eli vammaisten henkilöiden liikkumisen tuesta. Ylelle vastasivat myös Kehitysvammaliitto ja Kynnys ry.
Hyvinvointialueet yhtenäistävät nyt asiakkaiden palvelupäätöksiä uutta lakia vastaaviksi. Näin tehdään, jos asiakas hakee muutosta tai hänen palveluntarpeensa todetaan muuttuneen.
Anne Saarinen kertoo kuulleensa vammaisista henkilöistä, jotka ovat mahdollisimman vähän yhteydessä palveluista vastaavaan tahoon niiden lakkauttamisen pelossa.
Julkisia palveluja pitää käyttää, vaikka siihen ei pystyisi
Jaana Märsynaho on työskennellyt kirjastonhoitajana Oulun kaupungilla 25 vuoden ajan, tällä hetkellä osa-aikaisena. Kuljetuspalvelut ovat taanneet hänelle mahdollisuuden tehdä vuorotyötä.
Jaana Märsynaholla on pysyvä neurologinen vamma, jonka vuoksi hän on osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Hänellä on vaikeuksia hahmottamisessa, eikä siksi ole ajokorttia. Vamma vaikuttaa raajojen käyttöön, motoriikka ja tasapaino ovat huonoja. Märsynaho ei jaksa kävellä 1,5 kilometrin työmatkaansa.
Pohde perusteli palvelupäätöksessä Jaana Märsynahon palveluiden lakkauttamista sillä, että hän pystyy käyttämään työ- ja vapaa-ajalla asioidessaan julkisia kulkuneuvoja sekä nostamaan rollaattoria muutaman askelman ylös.
Pohteen vammaispalvelujen vastuualuepäällikkö Pia Kortessalo ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Kyllähän asiakkaiden tilanteissa ja palvelutarpeessa tapahtuu muutoksia, ja silloin asiakassuunnitelmaa tarkennetaan.
Jaana Märsynaho kertoo, että hänen toimintakykynsä ei ole muuttunut aiemmasta. Vakituinen työmatkakin on pysynyt samana.
Yle on nähnyt Märsynahon terveydentilaan ja palveluihin liittyvät asiakirjat ja päätökset.
Märsynahon fysioterapeutti on todennut, että pelkästään tasapainohaasteiden vuoksi bussimatka olisi hankala. Bussiin nouseminen talvikäyttöisen rollaattorin kanssa on Märsynaholle mahdotonta kipeän käden vuoksi. Lisäksi linja-autosta poistumiseen Märsynaho tarvitsee apua.
Fysioterapeutin tuore arvio ei sisältynyt Pohteen päätöksentekoon. Palvelupäätöksen tukena oli vuonna 2022 allekirjoitettu lääkärinlausunto.
Nyt Märsynaho kulkee töihin palveluliikenteessä, joka toimii ainoastaan virka-aikana. Kyyti saapuu kotipihaan.
– Onneksi työpaikkani, keskustakirjaston remontti on vielä kesken, ja nyt ei ole tehty esimerkiksi iltavuoroja.
Märsynaholle tärkeisiin vapaa-ajan menoihin kuljetusta ei nyt ole lainkaan.
Laissa palvelun saamisen kriteerit eivät ole muuttuneet
Uudessa laissa kriteerit vammaisen henkilön liikkumisen tukeen eivät ole muuttuneet aiemmasta, sanoo Anne Saarinen Kehitysvammaisten tukiliitosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kerrotaan, että lain kriteerejä noudatetaan.
– Tarkastelemme, onko henkilö vammaispalvelulaissa määritelty vammainen henkilö ja onko hänellä oikeutta saada kuljetuspalvelua työmatkoihin, sanoo Pia Kortessalo Pohteelta.
Vammaispalvelulakiin on lisätty maininta mahdollisuudesta ohjata harkinnan mukaan asiakas yleispalveluihin.
Vammaisjärjestöt näkevät, että tämä on saanut hyvinvointialueet myös ohjaamaan asiakkaita yhä herkemmin muun muassa sosiaalihuoltolain piiriin, vaikka se ei olisi vammaisille asiakkaille riittävää, sopivaa ja edun mukaista. Näin tehdään hyvinvointialueiden tiukan taloustilanteen vuoksi, arvioivat järjestöt.
Pohteelta myönnetään, että esimerkiksi taksikyydit ovat kalliita, mutta tietoista vammaisten henkilöiden ohjaamista yleislainsäädännön piiriin ei tunnisteta.
– Kuitenkaan arvioitaessa asiakkaan palvelua pelkkä säästö ei ole lähtökohta, vaan oikeus vammaispalveluihin, Pia Kortessalo sanoo.
Ilman taksikyytejä nyt jäänyt Jaana Märsynaho on nyt tehnyt Pohteelle uuden hakemuksen vammaisen henkilön liikkumisen tuesta. Tarvittaessa hän on valmis viemään asian hallinto-oikeuteen.
Vammaispalvelujen heikennyksistä keskustellaan myös Pirkanmaalla.