Arkkitehti Jari Huhtaniemi kävelee Hernesaaren tulevan asuinalueen tulevaa pääkatua pitkin.
Laivakatu tulee viemään monenlaisia asukkaita jatkossa kotiin Helsingin eteläisimpään kärkeen.
Lähestulkoon jokaisessa asuinkorttelissa tulee olemaan sekä kovan rahan että valtion tukemia asuntoja keski- ja pienituloisia varten.
– Lapset oppivat jo oman korttelin hiekkalaatikolla leikkimään eri taustoista tulevien lasten kanssa, Hernesaaren suunnittelusta vastaava Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Huhtaniemi visioi.
Lähes kolmasosa tulevan kaupunginosan asukkaista tulee asumaan valtion tukemissa asunnoissa, kuten kaupungin vuokra- tai asumisoikeusasunnoissa.
Osuuden määrittelee Asumisen ja maankäytön sopimus sekä Helsingin uuden kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia.
Tarkoituksena on sekoittaa asukkaita alueilla ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä.
Asemakaavaa piirrettäessä onkin jouduttu pohtimaan, miten rakennuskustannuksissa voisi säästää, kun rakennetaan Helsingin kalleimmille paraatipaikoille?
Näin taloja paalutetaan halvemmalla
Täyttömaalla rakennuskustannukset ovat tavanomaista hieman kalliimmat.
ARA-asuntojen rakentamiskustannuksissa säästetään rakentamalla ne tonteille, joilla peruskallio tulee vastaan aiemmin.
– Olemme valinneet tontteja, joissa on mahdollisimman lyhyet perustamispaalujen pituudet, eli edulliset perustamiskustannukset, Huhtaniemi kertoo.
Arkkitehdin mukaan säästöt ovat merkittäviä, koska yhden rakennuksen alle tulee satoja paaluja. Niiden pituus voi olla jopa parikymmentä metriä lyhyempi kuin pisimpien paalujen.
”Roskasakkia kultahammasrannikolle”
Arkkitehti Huhtaniemi istui muutama viikko sitten Helsingin kaupunginvaltuuston lehterillä kuuntelemassa valtuuston kokousta.
Poliitikot keskustelivat hänen kättensä töiden tuloksista: vuosikymmeniä työn alla olleesta uudesta asuinalueesta.
Suomen suurin asemakaava hyväksyttiin, mutta ennen sitä valtuustossa leimahti ilmiliekkeihin yli kaksi tuntia kestänyt väittely siitä, halutaanko Hernesaareen sittenkään rakentaa valtion tukemia asuntoja.
Kiivas keskustelu sai alkunsa siitä, kun Kokoomus halusi selvittää, paljonko valtion tukema asuntorakentaminen vähentää tonttien vuokraamisesta saatavia tuloja kaupungille.
Vaikka kokoomusvaltuutettu Otto Meri omien sanojensa mukaan toivoi puheenvuorollaan ainoastaan vuokranmenetysten laskemista, seurannut väittely paljasti tiukkoja eroja arvoissa ja asenteissa valtuustoryhmien välillä.
– Me tarvitsemme maksajia ja veronmaksajia. Sen vuoksi joku alue voitaisiin ihan oikeasti säästää myös ihan sitä varten, että sinne voitaisiin saada aikaiseksi niin sanottu kultahammasrannikko, sanoi Arja Karhuvaara (kok.).
Kipakka valtuustokeskustelu kilpistyi lopulta vasemmiston ja oikeiston väittelyksi.
– Miten hyvätuloiset siihen suhtautuisivat, jos he joutuisivat elämään siellä tällaisen roskasakin keskellä, joka ei tienaa yhtä paljon kuin he, kysyi Pirjo Lonka (vas.) sarkastisesti.
Hänen mukaansa segregaatiota ja eriarvoisuutta ihmisten kesken luovat juuri sen kaltaiset keskustelut, jota valtuustossa käytiin.
Maanvuokrissa menetetään 50–70 miljoonaa euroa
Valtuutettu Otto Meren kokouksessa esittämä arvio 50 miljoonan euron menetyksestä osui varsin oikeaan.
– Könttäsummana tarkasteltuna tulonmenetys on 50–70 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa karkeasti noin 2–3 miljoonan vuotuista maanvuokratulon menetystä, Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen vahvistaa Ylelle.
Tämä johtuu siitä, että valtion korkotukilainalla rahoitetut kiinteistöt saavat noin 40 prosentin alennuksen maanvuokrasta verrattuna kovalla rahalla rakennettujen kiinteistöjen vuokriin.
Alennus puolestaan perustuu Varken eli valtion tukemien asuntorakentamisen keskuksen hyväksymiin tonttivuokriin.
Helsinki on jaettu erilaisiin vyöhykkeiisiin maanvuokran perusteella, ja esimerkiksi Hernesaaressa Varken hyväksymä vuokra on tällä hetkellä 60 prosenttia korkeampi kuin vaikkapa Malmilla.
Arvio tonttien vuokratulojen menettämisestä perustuu tämän hetken tilanteeseen, ja voi muuttua siinä vaiheessa, kun Hernesaaren taloja ryhdytään rakentamaan.
Jotta ei kävisi niin kuin Ruotsissa
Hernesaaren asemakaavan suunnittelusta vastaava arkkitehti visioi jättimäisiä kivenlohkareita kuljettavien rekka-autojen melskeessä tulevaa kaupunginosaa: kattoterasseja avomerimaisemineen, raitiovaunuja, rantabulevardeja, satamaa valtamerilaivoineen.
Jari Huhtaniemi muistuttaa, että sen minkä Helsinki menettää tonttien vuokrissa, se saa takaisin sillä, että syntyy vähemmän ongelmalähiöitä.
– Sekoittuneella asukasrakenteella voidaan tuottaa hyvää kaupunkia ja vähentää eri asuinalueiden välistä eriarvoistumista, mistä on huonoja esimerkkejä muissa pohjoismaissa.
Kun ARA-asuminenkin otetaan huomioon, tonttitulot ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa.
– Kaupunki ei jää tässä tappiolle.
Samaa sanovat myös poliitikot, jotka ovat valmiita hyväksymään tonttien vuokrakustannukset hintana yhteiskuntarauhasta.
Vihreiden Otso Kivekäs päätti oman puheenvuoronsa valtuustossa ottamalla keskusteluun myös toisen esimerkin, Suomen toiseksi suurimman asemakaavan, Malmin.
– En pitäisi hyvänä, jos rakentaisimme tiukan segregaation, jossa kaikki hyväosaiset ohjattaisiin Hernesaareen ja huono-osaiset Malmille. En usko, että kukaan täällä pitäisi sitä hyvänä, emmekä sitä varmasti tavoittele.
Hernesaaren asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Siitä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.