Tänä syksynä se on nähty. Suomalaiset eivät lähde kuluttamaan pelkästään siksi, että rahaa on.
Ekonomistit ovat uskoneet, että kuluttajat saavat talouskasvun liikkeelle viimeistään tänä vuonna. Ihmisten on odotettu tekevän isoja ostoksia, hankkivan asuntoja ja autoja sekä lähtevän ulos syömään. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Tunteet vaikuttavat kuluttamiseen. Kuluttajan luottamuksen perusteella ennakoidaan jopa talouskehityksen suuntaa.
Kahden kuluttamista pitkään tutkineen asiantuntijan mukaan ankeat tulevaisuuden näkymät lamauttavat kansaa.
– Uskoa tulevaisuuteen pitäisi saada nyt palaamaan, emeritusprofessori Visa Heinonen sanoo.
Se vaikuttaisi kulutushaluihin, professori vakuuttaa. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja on tehnyt tutkijana vuosikymmenten uran.
Tunteiden vaikutus kuluttajaan on selkeästi myös pääministeri Petteri Orpon tiedossa. Hän on yrittänyt luoda uskoa tulevaan luettelemalla talouden piristymistä enteileviä merkkejä tämän syksyn.
Tulokset ovat laihoja. Kuluttajien luottamus omaan tai julkiseen talouteen on yhä edelleen huono.
Tämän jutun lopussa Heinonen ja toinen kuluttamista vuosikymmeniä tutkinut, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kertovat omat työkalunsa luottamuksen palauttamiseen.
Nuoret aikuiset kärsivät
Professori Terhi-Anna Wilska näkee yleisen ilmapiirin lamauttavan ihmisiä ja taloutta.
Ankea ilmapiiri vaikuttaa nimenomaan nuoriin. Näin väittävät molemmat tähän juttuun haastatellut tutkijat.
– Nuoret aikuiset eivät uskalla mennä elämässään eteenpäin, ottaa lainaa, hankkia asuntoa ja perustaa perhettä, Wilska kuvailee tilannetta.
Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Wilska on tutkinut nimenomaan nuoria kuluttajia. Hän on myös opettanut koko 30-vuotisen uransa ajan nuoria aikuisia ja näkee luottamuksen elämään heikentyneen huolestuttavasti.
Wilska sanoo, ettei ole nähnyt edes 1990-luvun lamavuosina nykyisen kaltaista laajaa näköalattomuutta.
Opiskelijat pelkäävät työttömyyttä
Opiskelijat Petra Kontro ja Artturi Pura ovat pitkälti samaa mieltä professori Wilskan kanssa.
He eivät esimerkiksi uskalla ottaa lainaa opiskeluun. He tekevät mieluummin töitä opiskelun lisäksi.
– Jos työttömyysaste on kymmenen prosenttia ja varsinkin korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa, niin ei ole yhtään hassua pelätä tulevaisuutta, yhteiskuntatieteitä opiskeleva Artturi Pura sanoo.
Kontro ja Pura kertovat useiden tuttaviensa valmistuneen työttömäksi ja joidenkin heistä etsineen työtä jopa vuosia.
Kaisla Kanerva taas opiskelee nuoriso-ohjaajaksi Stadin ammatti- ja aikuisopistossa Stadiassa. Uskoa tulevaan on, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että Kanervakaan rohkenisi ottaa lainaa.
– Velka pelottaa, koska huolettaa, että miten sen saisi maksettua takaisin tulevaisuudessa näin huonossa työllisyystilanteessa, Kanerva sanoo.
Pelko ja lamauttava huoli kumpuavat opiskelija Kaisla Kanervan mielestä yleisestä negatiivisesta ilmapiiristä.
Terhi-Anna Wilskaa harmittaa nuorten opintolainan välttely. Hänen mielestään se olisi taloudellisesti ja opiskelun kannalta järkevää.
– Se on edullista lainaa, siitä on mahdollista saada hyvitystä takaisinmaksussa ja se jouduttaisi valmistumista, Wilska luettelee.
Vaikka lainalla opiskelua vältellään, se on yleistynyt viime vuosina. Lainan osuutta opintotuessa on kasvatettu poliittisilla päätöksillä.
Wilskan mielestä lainaa otetaan silti liian harvoin.
Naapurin huolet vaikuttavat itseen
Professori Visa Heinonen muistuttaa, että jo sata vuotta sitten vaikuttanut taloustieteilijä John Maynard Keynes puhui tunteiden ja yleisen ilmapiirin vaikutuksesta talouteen.
Heinosen mukaan Suomessa leviää nyt alakuloinen tunnelma ja ilmapiiri.
Hän kertoo sosiaalipsykologien tietävän, että jos naapurilla menee huonosti, se vaikuttaa itseenkin.
– Haluttomuus kuluttaa voi jatkua vielä pitkään, Heinonen arvelee.
Se näkyisi koko kansantaloudessa.
Nuorten usko tulevaan laski
Nuorten usko tulevaisuuteen on laskenut huomattavasti myös tutkitusti.
Tämän vuoden Nuorisobarometrissä omaan tulevaisuuteen suhtautui optimistisesti 61 prosenttia vastaajista. Vuonna 2008 peräti 86 prosenttia näki tulevaisuutensa optimistisesti, ja vielä vuonna 2021 optimisteja oli 80 prosenttia vastaajista. Nuorisobarometri tutkii 15–29-vuotiaiden asenteita.
Tulevaisuudenusko on siis heikentynyt nopeasti.
Opiskelijat Petra Kontro ja Artturi Pura kertovat, että uskoa tulevaan ovat nakertaneet myös viimeaikaiset sosiaaliturvan muutokset.
– Työllisyyden lisäksi ei voi olla varma sosiaaliturvastakaan, sosiologiaan opiskeleva Petra Kontro sanoo.
Yhteiskunnan turva tuntuu siis heikentyneen samaan aikaan, kun mahdollisuus tienata ja maksaa lainansa omin avuin tuntuu epävarmalta.
Kontro ja Pura eivät kuitenkaan ole lamaantuneet. He toimivat Helsingin yliopistolla sosiologian opiskelijoiden ainejärjestössä ja tekevät siten työtä yhteisen hyvän eteen.
Myös Kaisla Kanerva vaikuttaa yhteiskuntaan ammattiin opiskelevien etujärjestössä Sakki ry:ssä puheenjohtajana.
Professori Wilska vaatii ilmastotekoja
Ilmapiiriä voi muuttaa, uskovat professorit.
Molemmilla professoreilla on oma ratkaisunsa, joilla ihmisten luottamus voisi palautua.
Terhi-Anna Wilska näkee, että kaikki voivat tehdä asialle jotain. Visa Heinonen taas vastuuttaa poliittisia päättäjiä.
Professori Wilska kehottaa kaikkia ryhdistäytymään seuraavalla tavalla:
- Yritysten, poliitikkojen ja perheiden on uskallettava ottaa enemmän riskiä.
- Ruvetaan ratkaisemaan yhdessä suuria uhkaavia ongelmia kuten ilmastonmuutosta.
Riskinotto voi käytännössä olla sitä, että ottaa lainaa ja hankkii itselleen kodin tai laajentaa yritystään ja kehittää innovaatioita.
– Ja pyritään vaurastumaan, Wilska patistelee.
Wilskan mielestä nyt tarvitaan erityisesti tekoja, joilla ratkaistaan suuria megaluokan uhkia.
Professori Heinonen vaatii konsensukseen
Visa Heinonen kääntää katseen etenkin poliittisten päättäjien suuntaan. Hän korostaa maan hallituksen harjoittaman talouspolitiikan luovan yleistä ilmapiiriä.
Heinosen mielestä päättäjien pitäisi tehdä asioita, jotka saisivat ihmiset uskomaan siihen, että työ, yrittäminen ja perheen perustaminen kannattavat.
Toimenpiteiden esimerkkilista on tässä:
- Koulutukseen ja riippumattomaan tutkimukseen on satsattava.
- Pyritään konsensukseen eikä yritetä kärjistää vastakkainasettelua.
- Yritykset pitää houkutella investoimaan ja kasvamaan sen sijaan, että ne jakavat osinkoja avokätisesti.
- Infrastruktuuri, kuten rapautunut tieverkosto, täytyy saada kuntoon.
- Tuetaan lapsiperheitä myös rahallisesti.
- Mahdollistetaan tavalliselle ihmiselle palvelujen osto nykyistä paremmalla kotitalousvähennyksellä.
Myös Kaisla Kanerva uskoo, että ilmapiirille voi tehdä jotain.
– Uskon ehdottomasti, että nuoriin voi valaa toivoa ja tulevaisuuden uskoa.
Se on Kanervan mielestä kaikkien tehtävä.