Suomalainen judo elää poikkeuksellista menestyksen aikaa olympialajissa, joka on kesäkisojen yksi isoimmista lajeista, kun mittapuuksi otetaan maantieteellinen levinneisyys ja harrastajamäärät.
Kyse ei ole yksittäisistä tähdenlennoista, vaan laajasta menestyksestä. Sen taustalla ovat määrätietoinen työ, uudenlainen valmennuskulttuuri ja vahva joukkuehenki.
Viime viikonlopun Väli-Amerikan kiertueella kolme suomalaisjudokaa ylsi Grand Prix -mitalille Meksikon Guadalajarassa. Tämä on kaikkien aikojen paras suomalaissaavutus ykköskategorian kilpailussa.
Perjantaina Luukas Saha juhli alle 66-kiloisten hopeaa, lauantaina Eetu Ihanamäki toisti hopeatempun alle 81-kiloisissa ja sunnuntaina Martti Puumalainen nappasi pronssin.
Suomi saavutti ensimmäistä kertaa ykköstason kilpailussa kolme GP-mitalia ja nousi historiallisesti mitalitilaston 10. sijalle.
Viikkoa aikaisemmin Perun Grand Prixissä suomalaisjudokat olivat jo lähellä mitaleja, sillä Puumalainen ja Ihanamäki taipuivat pronssiotteluissa sijoittuen viidensiksi.
Vaikka menestys on kovaa, judo jää Suomessa usein isompien lajien varjoon mediassa.
Uutiskynnys on noussut: suomalaisen sijoittuminen viidenneksi GP:ssä ei enää ylitä uutiskynnystä. Tämä kertoo, miten kovaksi taso on noussut.
Menestysjakso 2023–2025
Martti Puumalainen yllätti kaikki historiallisella Euroopan mestaruudella ja Masters-turnauksen sensaatiomaisella voitolla – jota arvostetaan judomaailmassa EM-kullan yläpuolelle – vuonna 2023. Mestaruus oli Suomelle ensimmäinen aikuisten EM-mitali 30 vuoteen.
Se mursi padon ja osoitti muille suomalaisille, että menestys on mahdollista myös pohjoismaalaisille ottelijoille aikuisten sarjojen kovassa judomaailmassa.
Luukas Sahan saavuttama MM-pronssi vuonna 2024 oli sen jälleen uusi, merkittävä virstanpylväs suomalaiselle judolle.
Saha ylitti itsensä myös vuotta myöhemmin ja saavutti tänä vuonna EM-pronssin. Tällä saavutuksella Riihimäen Judoseuran edustaja varmisti käytännössä Vuoden judokan tittelinsä, joka jaetaan ensi tammikuussa.
MM- ja EM-mitalien välissä ”Luke” ihastutti olympiatatamilla suomalaista urheiluväkeä piinaten 2. kierroksella maailmanrankingin ykköstä jatkoajalle saakka. Hän oli lähempänä olympiamitalia kuin moni uskoikaan.
Saha on tämän hetken suomalainen ykkösjudoka ja komeilee 2 558 pisteellä maailmanrankingin sijalla 11.
Neljän kärkiottelijan leveä rintama – olympiaunelma elää
Tällä hetkellä Suomella on neljä judokaa maailmanrankingin 31 parhaan joukossa. Heistä jokainen on valmis kirjoittamaan lisää historiaa.
Eetu Ihanamäki nousi tuoreella listalla hurjat 44 sijaa. Hän on nyt 31. maailmassa. Nokian Judon edustaja varmisti pari vuotta sitten alle 23-vuotiaiden EM-pronssilla, että suomalaisjudoka saavutti EM-mitalin joka ikäluokassa vuonna 2023.
Hänen urapolkunsa on ollut tasaisesti nouseva ja valaa uskoa siihen, että pitkäjänteinen, viikosta toiseen jatkuva työ kantaa hedelmää.
Lisäksi Pihla Salonen ja Martti Puumalainen ovat vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisessä kärjessä. Salonen oli tämän vuoden MM-kisoissa seitsemäs ja Puumalainen on palannut lähelle omaa huipputasoaan terveyshuolien jälkeen, jotka veivät hänen parhaan teränsä harmittavasti olympiavuonna 2024.
Leveä rintama on se, mikä antaa parhaat mahdollisuudet olympiamitaliin. Mitä enemmän Suomella on huippujudokoita, sitä todennäköisempää on, että joku yltää huippusuoritukseen Los Angelesissa.
Vaikka kahden vuoden pituinen olympiakarsinta ei ole vielä alkanut, lähtöasema sinne on judokoille äärimmäisen tärkeä.
Top50-sijan ulkopuolelta on hankala nousta Los Angelesin koneeseen, koska judon olympiakarsinnoissa sijoittamaton urheilija saa melkoisella varmuudella alkukierroksilla heti vastaansa MM- tai olympiamitalistin.
Rok Draksic
Menestyksen taustalla ovat myös rohkeat valinnat ja valmennuksen uudistukset.
Judoliitto päätti pestata ulkomaalaisen valmentajan Rok Draksicin koronapandemian keskellä – vastoin urheilumaailman sen hetkistä yleistä säästämistrendiä.
Kun muut lajiliitot vetivät rahahanoja kiinni, Judoliitto teki rohkean peliliikkeen ja uskoi keskitettyyn lajiharjoitteluun Helsingin Urheassa. Jaana Jokisen ja Mika Mukkulan kontakteilla timanttinen osaaja saatiin Suomeen.
Slovenialainen valmentaja on auttanut vaatimustasollaan suomalaishuippuja ottamaan viimeisen ja vaikeimman askeleen kohti maailman kärkeä.
Kun ”Roki” saapui alkusyksystä 2020 eksoottiseen judomaahan, Suomi oli viiden huonoimman eurooppalaisen judomaan joukossa ja paras suomalainen ylsi maailmanlistalla sijalle 87.
Judoliiton kunniaksi on myös mainittava kaksi vuotta sitten Draksicin kanssa tehty jatkopesti, joka ulottuu Los Angelesin olympialaisiin saakka.
Uudistunut apurajajärjestelmä tukee huippuja
Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan uudistus osuu suoraan suomalaisen judon kultakauteen.
Jatkossa 24 000 ja 12 000 euron suuruiset apurahat kohdennetaan kansainvälisen tason menestyjille – ja juuri nyt judolla on esittää peräti neljä urheilijaa, jotka voivat realistisesti yltää huipulle arvokisoissa ja huippupäivänä myös olympiatatamilla.
Uudistettujen kriteerien myötä lajiliitoille myönnettävä huippuvalmennuksen tehostamistuki kohdennetaan maajoukkuetoimintaan niissä joukkuelajeissa, jotka toimivat jo kansainvälisellä huipputasolla tai joilla on realistiset mahdollisuudet yltää sinne.
Tehostamistuki takaa, että myös suomalaisjudokat voivat jatkossa tavoitella mitaleita maailman kovimmissa kilpailuissa.
Kesälajien urheilija-apurahan haku alkaa 22. lokakuuta ja päättyy 26. marraskuuta.
