Kompostoinnin valvonnassa on suuria alueellisia eroja. Ylen selvityksen perusteella jätelautakunnat tekevät osalla paikkakunnista jopa tuhat tarkastuskäyntiä vuodessa, kun joillain alueilla niitä ei tehdä lainkaan.
Vuonna 2024 voimaan tulleen jätelain mukaan jokaisessa yli 10 000 asukkaan taajamassa kaikkien kiinteistöjen tulee lajitella biojätteet. Jos jätteet päättää kompostoida, tulee kompostorista tehdä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.
Yle kysyi kompostointitarkastusten määriä 30 jätehuoltoviranomaisen alueelta ympäri Suomen.
Tänä vuonna eniten tarkastuksia on tehty Vaasan, Helsingin ja Oulun seuduilla. Esimerkiksi Turussa, Joensuussa tai Kajaanissa tarkastuksia ei ole tehty vielä lainkaan.
Yleensä tarkastuksista huolehtii jätehuoltoviranomainen, jonka alla voi olla useita kuntia. Jotkin kunnat hoitavat jätehuoltonsa itse.
Katso kartasta, miten tarkastusten määrät jakaantuivat tänä vuonna:
Melkein jokaisen jätehuoltoviranomaisen alueelta löytyy tapauksia, joissa ilmoitettua kompostoria ei tarkastuksen hetkellä löytynyt. Taustalla voi olla yritys säästää jätemaksuissa, mutta syynä voi olla myös yhteinen kompostori naapurin kanssa, jolloin se voi sijaita eri tontilla.
– Osa kiinteistöistä oli mahdollisesti hankkinut kompostorin vasta tarkastuksesta kuullessaan, kerrotaan Alueellisesta jätehuoltolautakunnasta Pirkanmaan alueella.
Tarkastuksissa havaittiin monenlaisia virityksiä
Jotkin alueet ovat suorittaneet tarkastuksia jo kauan, toiset ovat aloittaneet jätelain uudistumisen myötä.
Mikkelissä jätehuoltomääräykset ovat velvoittaneet jo yli 20 vuoden ajan lajittelemaan biojätteet erilleen sekajätteestä. Ympäristötarkastaja Henna Koivusalo kehuu jätteiden lajittelun olevan mikkeliläisillä hyvin hallussa. Poikkeuksia kuitenkin löytyy.
– Kerran tuli vastaan tapaus, jossa kiinteistöllä oli käytetty kompostointiin vanhaa arkkupakastinta vuosikymmenten ajan. Rotat olivat syöneet pakastimen läpi kulkureittejä ja elivät siellä onnellisena. Kiinteistönomistajakin ymmärsi, että oli aika uusia biojätteiden käsittely nykyaikaan.
Katso alta kuvia kompostoreista, jotka eivät läpäisseet tarkastusta:
Pohjanmaan jätelautakunnasta kerrotaan sähköpostilla, kuinka räikeimmissä tapauksissa biojätteet on huuhdottu vessasta alas, dumpattu metsään eläimille tai viety jätteet jonkun toisen biojäteastiaan.
Myös muilta alueilta kerrotaan tapauksista, joissa biojätteitä on levitelty pelloille, metsään, tai pihalle, mikä houkuttelee usein paikalle myös haittaeläimiä.
Sydän-Suomen jätelautakunta löysi tarkastuksellaan lehtikompostorin täynnä kissanhiekkaa. Eräässä toisessa tarkastettavassa kohteessa asukas oli levittänyt biojätettä rapun viereen linnuille ruoaksi.
Yleisimmäksi rikkeeksi lähes jokaiselta alueelta mainitaan biojätteen laittaminen sekajätteeseen.
Vaasan seudulla eniten tarkastuksia, Oulussa eniten korjattavaa
Vaasan seudulla on huhkittu tarkastusten parissa eniten, 1 100 kertaa tänä vuonna. Tarkastuksia varten palkattiin viime vuonna työntekijä, ja siten niiden määrää on voitu kasvattaa aiemmasta, noin sadasta vuosittain.
Myös Oulun seudulla haluttiin tehdä toiminnasta systemaattista, ja viime kesänä tarkastajat vierailivat 958 kohteessa.
– Se on aika työllistävä prosessi, mutta luulen, että muutkin alueet sieltä perästä tulee. Me Oulussa, Vaasassa ja Helsingissä pystymme luomaan mallin, miten tarkastuksia on helppo tehdä ja sitä voidaan monistaa eri paikkakunnille, kertoo Oulun palvelupäällikkö Ilona Suppanen.
Oulussa kompostoreita myös hylättiin suurimmalla prosentilla, sillä yli kolmannes sai korjauskehotuksen. Lahden seudullakin hylkäysprosentti on suuri, mutta siellä tarkastuksia tehtiin vain neljä.
– Olimme ehkä liian tarkkoja siinä, mistä annamme korjauskehotteen. Varsinaisia isoja puutteita oli muutamalla hassulla prosentilla, sanoo Suppanen.
Suppasen mukaan suurin osa puutteista koski kompostorin hoitoa: kuivikkeiden lisääminen tai kompostin sekoittaminen oli unohtunut.
– Tämä oli meille oppimisen paikka, emmekä ehkä ole niin ankaria ensi vuonna.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innalan mukaan jätehuoltomääräykset vaihtelevat kunnittain ja paikoin ne saattavat olla tiukempia kuin laki vaatii.
Hänestä erot tarkastusten määrissä johtuvat resurssisyistä, ja siitä, ettei tietyillä alueilla ole koettu vielä tarpeelliseksi tehdä tarkastuksia.
– Arvelen, että tarkastusten määrä tulee lisääntymään eri puolilla Suomea.
Perustelluista syistä kunnalla on oikeus myös löyhentää lainsäädäntöön asetettuja vaatimuksia. Innala lisää, että keräysvelvoitteesta on saatettu luopua, jos esimerkiksi alueella on vain yksi taajama, jossa vain muutaman kohteen vuoksi keräysmäärät jäisivät vähäisiksi.
Artikkelia muokattu 5. marraskuuta kello 9.17 lisäämällä tekoälytiivistelmä.