TRELLEBORG / ITÄMERI Radio särisee. On vaikea saada selvää, mitä toisessa päässä puhutaan.
– Tango 2, tämä on Ruotsin rannikkovartiosto, perämies Petter Sundbye sanelee luuriin.
Rannikkovartioston alus on lähtenyt aamulla matkaan Etelä-Ruotsin Trelleborgista ja kyntää aallokossa kohti Saksaa. Ollaan siellä, missä Tanskan salmet jäävät taakse ja varsinainen Itämeri alkaa.
Kaikki, mikä kulkee Itämerelle tai sieltä ulos, kulkee Tanskan salmien kautta. Salmien läpi matkaavat Suomen tarvitsemat hyödykkeet sekä Venäjän öljyä kuljettavat varjolaivat. Jos sota syttyisi, tämä olisi ainoa reitti myös Nato-maiden sota-aluksille.
Parinkymmenen kilometrin päässä rannikkovartioston aluksesta Ruotsin talousvyöhykkeellä seilaa tankkeri nimeltä Tango 2. Se on herättänyt Ruotsin viranomaisten epäilykset.
Siksi Sundbye ottaa yhteyden alukseen:
Ääni toisessa päässä kertoo tiedot aluksesta, sen vakuutuksesta ja lastista. Käy ilmi, että Tango 2 odottaa yhä tietoa seuraavasta määränpäästään. Miehistö kirjaa tiedot, ja Sundbye päättää puhelun.
– Alus kuuluu varjolaivastoon, Sundbye sanoo.
Mistä sellaisen tietää?
– Saamme tietoja muilta Ruotsin viranomaisilta. Alukset herättävät kiinnostusta esimerkiksi epäselvien omistussuhteiden vuoksi tai jos ne ovat vaihtaneet lippumaata, Sundbye selittää.
Varjolaivastolla viitataan aluksiin, joiden avulla maat kiertävät kansainvälisiä pakotteita ja rajoituksia öljykaupassa. Käytännössä kyse on järjestelystä, joka perustuu omistajuuden, reittien ja asiakirjojen peukalointiin.
Partiopäivänä Ruotsin lähivesillä liikkuu muutama varjolaivastoon kuuluva alus, kauempana Itämerellä useampia, Sundbye sanoo.
Venäjä käyttää varjolaivastoa kuljettaakseen öljyä maihin, jotka yhä ostavat sitä hyvään hintaan. Se ei ole laitonta, sillä merellä saa kulkea vapaasti, kunhan ei riko lakia.
Ongelma on se, että varjolaivaston alukset ovat usein huonokuntoisia. Ne ovat pudotelleet ankkureitaan ja katkoneet kaapeleita. Myös öljyonnettomuuden riski Itämerellä on kasvanut. Varjolaivasto on lisännyt rannikkovartioston töitä.
– Olemme olleet valppaampia havaitsemaan poikkeavaa toimintaa. Siinä on selvä ero aiempaan, Sundbye sanoo.
Ruotsin poliittinen johto on myös reagoinut muutokseen. Kesällä uutisoitiin, että hallitus haluaa aseistaa rannikkovartioston alukset raskaammilla aseilla. Nykyisin henkilökunta voi tarvittaessa kantaa pistoolia.
”Ihmishenkiä ei ole menetetty”
Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, rannikkovartioston työ on muuttunut, summaa lehdistöpäällikkö Mattias Lindholm.
– Venäjän öljykuljetusten lisäksi häiriöt navigointijärjestelmissä vaikuttavat todella paljon meriturvallisuuteen. Lisäksi ovat mahdolliset pakoterikkomukset, hän sanoo.
Niiden torjuminen ei ole merivartioston tehtävä, mutta partioalukset jakavat tietoa eteenpäin muille viranomaisille.
Itämerellä liikkuu yhä enemmän sotilasaluksia, sekä ystävällisistä että epäystävällisistä maista. Silti merellä on yhä turvallista, Lindholm vakuuttaa.
– Ihmishenkiä ei ole menetetty eikä ympäristöä ole vahingoitettu. Näemme kuitenkin, että riskit kasvavat.
Kaikilla oikeus kulkea merillä
Rannikkovartioston alus keinuu eteenpäin matalassa aallokossa. Komentosillalla on kymmeniä näyttöjä ja erilaisia laitteita.
Esitutkintajohtaja Jonatan Tholinin kartoilla näkyy rajoja, joita merellä on mahdoton havaita: aluevedet, talousvyöhyke, aavameri. Niistä määrätään YK:n merioikeusyleissopimuksessa.
Aluevesillä pätevät rannikkomaan lait, mutta kaikilla on läpikulkuoikeus. Toisin sanoen, kuka tahansa saa seilata Ruotsin aluevesillä, jos käyttäytyy kunnolla.
– Vasta, jos on epäilys rikoksesta tai jonkinlaisesta järjestyshäiriöstä, meillä on mahdollisuus puuttua asiaan, Tholin sanoo.
Mikään laki tai määräys ei esimerkiksi pakota laivoja kertomaan tietojaan. Silti harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki alukset antavat tietonsa, Tholin sanoo.
Jos ongelmia ilmenee, rannikkovartiosto voi itse nousta alukseen. Toinen vaihtoehto on pyytää apuun muita viranomaisia, kuten poliisia tai turvallisuuspoliisia.
Näin toimittiin kun Vezhen-alusta epäiltiin Ruotsin ja Latvian välisen merikaapelin katkaisemisesta tammikuussa. Rikko tapahtui Ruotsin talousvyöhykkeellä Gotlannin edustalla.
Helmikuussa Ruotsi vapautti epäillyn aluksen, sillä näyttöä tahallisesta sabotaasista ei ollut.
Rannikkovartiosto saattoi aluksen lähelle Ruotsin rannikkoa, missä poliisin iskuryhmä nousi alukseen helikopterista.
Samankaltainen tapaus oli nähty jo aiemmin Suomessa, kun Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen helikoptereista laskeuduttiin Eagle S -laivalle viime jouluna. Alusta epäiltiin kaapelirikosta.
Tholin huomauttaa, että kun aluevesiltä siirrytään Ruotsin talousvyöhykkeelle, viranomaisten oikeus toimia kapenee entisestään. Siellä pätevät pääsääntöisesti aluksen lippumaan lait, tosin ympäristö- tai kalastusrikoksiin voidaan puuttua.
Juuri tästä syystä Helsingin käräjäoikeus päätti lokakuussa olla tutkimatta syytteet, joita Eagle S -aluksen merimiehiä vastaan oli nostettu. Epäillyt rikokset tapahtuivat Suomen talousvyöhykkeellä, eivät Suomen aluevesillä, jonne Eagle S myöhemmin ohjattiin.
Vaikka Itämeren turvallisuustilanne on heikentynyt, merenkulun sääntöjä ei voida muuttaa, koska kyse on kansainvälisestä oikeudesta.
– Kansainväliset säännöt rajoittavat toimintaamme valtiona, Tholin summaa.
Keinoja puuttua drooneihin
Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, rannikkovartioston aluksella ei olla huolissaan. Kahvinkeitin porisee komentosillalla, ja merisairauden iskiessä suuhun pantavaksi annetaan näkkileipää.
Suurin haaste on pitää tilanne nykyisellään huonontuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta, lehdistöpäällikkö Mattias Lindholm sanoo. Peloissaan ei pidä olla mutta varautua pitää.
– Yksikään kaapelirikko ei ole vielä saanut aikaan kriisiä Itämeren maissa. Niin kauan kuin voimme estää jotain tapahtumasta, teemme hyvää työtä.
Kaapelirikkoja ei viime kuukausina ole nähty, mutta syksyn aikana Tanskan salmien ympärillä eri lentokentillä ja sotilastukikohdissa on tehty hälytyksiä drooneista. Kaikkia havaintoja ei ole vahvistettu.
Tanskassa yksi teoria tutkinnassa on ollut, että drooneja olisi lennätetty aluksesta Itämereltä.
– Meillä on mahdollisuus puuttua tällaisiin tapauksiin. En voi tarkemmin kertoa valvonnasta, mutta meillä on laillinen oikeus puuttua tilanteisiin, joissa drooneja lennätetään alukselta suojakohteen kuten lentokentän ylle, selittää Jonatan Tholin.
Rannikkovartioston laiva palaa Trelleborgiin ja jättää ylimääräiset matkustajat kyydistä. Yleensä alus on merillä useita päiviä, valmiutta on vaikka yli viikon matkaan.
Muutaman päivän kuluttua myös Tango 2 on päässyt satamaan. Meriliikennettä seuraavalta Marine Traffic -sivustolta käy ilmi, että tankkeri on seilannut Venäjän Laukaansuuhun. Sieltä matka on jatkunut Primorskiin. Molemmat ovat suuria öljysatamia.
Ukraina on iskenyt tänä vuonna molempiin satamiin ja lamauttanut väliaikaisesti niiden liikenteen. Se muistuttaa siitä, että Itämerelläkin käydään sotaa.
Muokattu 3.12. kello 13.45. Lisätty lause: Helmikuussa Ruotsi vapautti epäillyn aluksen, sillä näyttöä tahallisesta sabotaasista ei ollut.