Yläkouluikäisten nuorten näkemykset kouluruuasta ovat pääosin kielteisiä, eivätkä he koe voivansa osallistua kouluruokailujen suunnitteluun. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa tehdystä pro gradu -tutkielmasta.
Terveystieteitä opiskelevan Mari Harmosen tutkielmassa selvitettiin yläkouluikäisten nuorten näkökulmia kouluruokailusta sekä syitä, joiden takia kouluruokailuun ei osallistuta.
Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui 540 pohjoissavolaista 8.- ja 9.-luokkien oppilasta.
Oppilaat jättivät kouluruokailun väliin etenkin, jos he kokivat, että ruoka ei ole maukasta, auta jaksamaan tai syömiseen ei ole riittävästi aikaa.
Kouluruokailun väliin jättämisen riskiä lisäsi myös, jos kaverit eivät osallistuneet ruokailuun tai opettajat eivät syöneet samoissa pöydissä oppilaiden kanssa.
Kouluruokailua vähensi myös se, että oppilas pyrki tarkoituksellisesti rajoittamaan syömistään tai kävi koulupäivän aikana syömässä koulun ulkopuolella.
Yli puolet vastanneista nuorista pitää koulun ruokalaa liian ahtaana ja ruokailun jonoja liian pitkinä. Harmosen mukaan kouluissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että oppilailla on mahdollisuus kiireettömään ruokailuun eikä ruokalassa ole likaa tungosta.
Tulosten perusteella kouluissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota etenkin ruuan laatuun ja riittävyyteen, sillä nuoret kokivat niissä puutteita. Nuoret toivovat voivansa osallistua nykyistä enemmän kouluruokailujen suunnitteluun.
Tutkielman ohjaaja, terveystieteiden tohtori Aija Laitinen muistuttaa, että kouluruokailu tukee nuoren kasvua, jaksamista, oppimista, ruokaosaamista sekä kouluviihtyvyyttä. Kouluruokailu edistää myös terveyden tasa-arvoa tasoittamalla perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja.