”Valtava riski” – asiantuntija avaa poliisin takaa-ajojen vaaroja

Asiantuntijan mukaan hengenmenetykset ovat poliisin takaa-ajotilanteissa harvinaisia, mutta riskit kasvavat kun pakeneva auto määrää suunnan ja vauhdin.

Kuljettaja kuoli perjantaina liikenneonnettomuudessa Laitilassa, kun poliisi ajoi pakenevaa autoa takaa ja törmäsi sivullisen ajoneuvoon.

Poliisioikeuden dosentti Henri Rikanderin mukaan hengenmenetykset ovat erittäin harvinaisia poliisin takaa-ajotilanteissa.

– Sen sijaan kolarit ovat mahdollisia, koska vaarapotentiaalia on paljon, kun poliisia pakeneva auto määrää suunnan ja vauhdin, Rikander sanoo.

Rikander ei ota kantaa Laitilan tapaukseen, vaan puhuu aiheesta yleisellä tasolla.

Laitilan turma sattui, kun hälytysajossa olleen poliisiauton eteen kääntyi sivullisen henkilöauto.

Karttaan merkitty Laitila ja E8 Raumantie sekä onnettomuuspaikka Joukahaisentien risteyksessä.
Laitilan kuolonkolari tapahtui kasitien ja Joukahaisentien risteyksessä. Kuva: Leena Luotio / Yle
Kuvaa hallitsee harmaa ja märkä asfaltti, ja taustalla näkyy autotien risteys. Kynttilöitä on tuotu tien reunaan.
Poliisiauto osui sivullisen auton vasempaan kylkeen takaa-ajotilanteessa. Kuva: Päivi Meritähti / Yle

Takaa-ajo on aina valtava riski

Laitilan kuolemaan johtaneessa kolaroinnissa poliisilla oli hälytysvalot ja -äänet kytkettyinä. Rikander korostaa, että sivullisten on kuitenkin vaikea ennakoida tapahtumia, kun liikenteessä on huomattavaa ylinopeutta ajavia ajoneuvoja, jotka eivät noudata liikennesääntöjä.

– Liikenne perustuu ennakoitavuuteen, ja kun pakenija toimii poikkeuksellisesti, se on aina valtava riski ja poliisille hankala operaatio.

Poliisi joutuu miettimään kiinniottamisintressiä, eli puntaroimaan pakenijan teon vakavuutta ja sitä, onko tekijä mahdollista saada myöhemmin kiinni muilla keinoilla.

Päätöksentekoa ohjaavat poliisilain välttämättömyys-, suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatteet. Joissain tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista luopua takaa-ajosta.

– Tilanne on kuitenkin äärimmäisen hankala. Riskit kasvavat, jos tekijä nostaa nopeutta ja on suuntaamassa taajama-alueelle. Silloin poliisin on puututtava esimerkiksi pakkopysäytyskeinolla, Rikander sanoo.

Kaksi poliisia tutkii onnettomuuspaikkaa Laitilassa. Maassa on drooni.
Poliisi teki onnettomuuspaikalla teknistä tutkintaa lauantaina. Kuva: Päivi Meritähti / Yle

”Jälkikäteen on helppo arvostella”

Rikanderin mukaan poliisi tekee takaa-ajoissa riskienarviointia jatkuvasti. Kun tekijä lähtee karkuun, siitä ilmoitetaan kenttäjohtajalle ja yleisjohtajalle. Sen jälkeen alkaa operaatio, jota tilannejohtaja ohjaa.

– Jälkikäteen on aina helppo arvostella ratkaisuja, mutta poliisin yleisjohtajalla on inkvisitorinen velvollisuus tehdä päätös, jatketaanko takaa-ajoa, luovutaanko siitä vai järjestetäänkö pakkopysäytys.

Rikander muistaa edellisen kuolemaan johtaneen tapauksen sattuneen juuri pakkopysäytystilanteessa Pohjanmaalla, Kälviällä vuonna 2007. Tuolloin poliisit olivat asentamassa piikkimattoa pakoauton pysäyttämiseksi, kun poliisin takaa-ajama, päihtynyt ylihärmäläinen mies ajoi poliisin yli.

– Kyse ei ole vain sivullisen turvallisuudesta. Takaa-ajotilanteet ovat poliisille sekä johtamisen että riskien kannalta todella vaarallinen tilanne.

Koska poliisi oli Laitilan onnettomuudessa osapuolena, asiasta on kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Asia siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta vastaa valtakunnansyyttäjä.

Kynttilöitä ruohikossa tien vieressä.
Onnettomuuspaikalle oli tuotu kynttilöitä. Kuva: Päivi Meritähti / Yle