Lukijat esittelevät huikeita sienisaaliitaan – suppilovahverokausi voi jatkua jouluun

Pyysimme kuvia sienisadosta. Kaikkea löytyi kurttusienestä kantarelliin. Suppilovahveroa puskee nyt joka notkelmasta, ja asiantuntijan mukaan satokausi voi jatkua jouluun asti.

kolme suppilovahveroita täynnä olevaa ämpäriä, joiden takana istuu musta villakoira.
Anne Alanko teki mummolareissun Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaalle ja sai tuliaisiksi suppilovahveroita. Seurana oli Juni-villakoira. Kuva: Anne Alanko

Pyysimme teitä lähettämään kuvia upeimmasta sienisadosta ja saimme runsaasti vastauksia.

Kuvissa oli eniten niitä kaikkein herkullisimpia ruokasieniä: tatteja, kantarelleja, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä. Harvinaisempiakin löytyi. Useissa kuvissa sieniä oli ämpärikaupalla.

Poimimme juttuun kymmenen todistetta runsaasta sadosta.

Yhdeksän ämpärillistä ja yksi laatikollinen suppilovahveroita.
Armi Aalto keräsi nämä suppilovahverot Pernajanlahdelta kahdelta saarelta. Osan hän myi ja antoi loput ystäville ja sukulaisille. Kuva: Armi Aalto
Edessä kassi, josta näkyy kanttarelleja, taustalla niitty, jolla makoilee lampaita.
Esa Nahkala löysi Nuuksiosta syyskuussa ison apajan mustatorvisieniä – ja kanttarelleja koristeeksi. Kuva: Esa Nahkala
viisi kulhoa ja kaksi ämpäriä täynnä kanttarelleja.
Miria Skogström sai Someron Kiikalasta elokuussa yli 10 kiloa kantarelleja. Kuva: Miria Skogström

Suppilovahveroa nousee lisää

Suomen sieniseuran hallituksen puheenjohtaja Janne Koskinen kävi itse metsällä eilen ja havaitsi, että suppilovahveroa on.

– Sieltä niitä vain tuli lisää ja lisää koko ajan, hän sanoo.

Jos lämmin sää jatkuu, Koskinen arvioi, että suppilovahveroa voi nousta maasta vielä pitkään, jopa joululle.

Asiantuntija pitää kuluvaa sienivuotta melko normaalina. Alkukesästä satoi runsaasti, mikä aikaisti kautta. Syksyllä on ollut kylmää ja koleaa sekä kuumaa ja kuivaa.

– Lokakuun alkupuolella oli pari viikkoa kunnolla pakkasta, mikä katkaisi sienikauden monin paikoin.

Pakkasjakso johti Koskisen mukaan erikoiseen ilmiöön: kun ilmat jälleen lämpenivät, metsä oli täynnä kylmän myöhäissyksyn sieniä: harmaajuurekasta ja härmämalikkaa.

Edessä tuohikori suppilovahvero-sieniä täynnä, takana kangasmetsää.
Hannu Lukkarinen löysi nämä suppilovahverot Lahden seudulta. Hänellä on jo 30 purkkia herkkuja säilöttynä talveksi. Kuva: Hannu Lukkarinen
Veneen kokassa näkyy kolme ämpärillistä ja yksi jätesäkki täynnä keltaisia kanttarelleja.
Sieneen voi lähteä myös veneellä, kuten AP Anttilainen teki elokuussa Tervossa. Kuva: AP Anttilainen
Edessä iso kori täynnä tatteja, taustalla mäntymetsä.
Timo Kyllönen kävi Rovaniemen lähetyvillä kilpajuoksua poroja vastaan. Puolet tateista oli lakkia vailla: poro oli ehtinyt apajille ensin. Kuva: Timo Kyllönen

Mistä sienistä runsaimmat sadot?

Koskinen on kollegoidensa kanssa keskustellessaan tullut siihen tulokseen, että sikurirouskua on tänä vuonna ollut ”hirveän paljon” ja herkkutatteja paikoitellen ”tosi paljon”.

Tattikausi on jo ohi, eivätkä kaikki löytäneet herkkuja. Sitä, miten paljon ja minne saalista nousee, määrittää kaksi asiaa: suursäätila ja paikallinen säätila. Sitten pitää vain osata mennä oikeaan paikkaan.

Parhaat herkkutattipaikat ovat Koskisen mukaan alueilla, joissa on satanut paljon, maaperä on pysynyt kosteana, ja joissa on nuoria ja tiheitä kuusikoita.

Mutta enää metsään ei mennä tattien, vaan suppilovahverojen vuoksi.

mustatorvisienivana kiemurtelee maastossa.
Salolainen Anne Suominen löytää mustatorvisieniä joka syksy luottopaikastaan. Sen sijaintia hän ei paljasta. Kuva: Anne Suominen
Männynherkkutatti seisoo pöydän päällä, takana näkyy mökki.
Riikka Tahvonen pitää edellisvuotta parempana saaliiden suhteen. Tänä vuonna lykästi vain herkkutattien ja kantarellien suhteen. Kuvassa on komea männynherkkutatti.
Etualalla näkyy kurttusieni ja taustalla vihreää metsikköä.
Outi Taskila on jo muutamana vuonna törmännyt samassa paikassa kurttusieneen. Tämä yksilö löytyi Kirkkonummelta lokakuussa. Kuva: Outi Taskila

Mistä suppilovahverot löytyvät?

Saaliiksi saadaan nyt runsaasti suppilovahveroa. Koskinen neuvoo niitä saadakseen valitsemaan kuusivaltaisen metsän, mieluusti reilumman ikäisen.

– Kannattaa olla vaihtelevaa pinnan muotoa, kiviä, rinteitä, mustikkaa ja aika paksulti sammalta. Sinne sitten vain tähyilemään lehtien sekaan, Koskinen sanoo ja jatkaa:

– Ja jos ei tunnu löytyvän, niin laittaa vain saapasta vähän ripeämmin toisen eteen ja etenee, kunnes näkee ensimmäisen.

Liepeiltä löytyy usein lisää.

Suppilovahveron lisäksi metsissä on nyt ruokasienistä myös kuusilahokkaa, vaaleaa orakasta ja hallavahakasta.

Poimi vain sieniä, jotka tunnistat varmasti. Käytä sieniopasta ja lähde metsään kokeneen sienestäjän kanssa. Suomen sieniseuran sivuilla esitellään aloittelijan ruokasieniä.