Pyysimme teitä lähettämään kuvia upeimmasta sienisadosta ja saimme runsaasti vastauksia.
Kuvissa oli eniten niitä kaikkein herkullisimpia ruokasieniä: tatteja, kantarelleja, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä. Harvinaisempiakin löytyi. Useissa kuvissa sieniä oli ämpärikaupalla.
Poimimme juttuun kymmenen todistetta runsaasta sadosta.
Suppilovahveroa nousee lisää
Suomen sieniseuran hallituksen puheenjohtaja Janne Koskinen kävi itse metsällä eilen ja havaitsi, että suppilovahveroa on.
– Sieltä niitä vain tuli lisää ja lisää koko ajan, hän sanoo.
Jos lämmin sää jatkuu, Koskinen arvioi, että suppilovahveroa voi nousta maasta vielä pitkään, jopa joululle.
Asiantuntija pitää kuluvaa sienivuotta melko normaalina. Alkukesästä satoi runsaasti, mikä aikaisti kautta. Syksyllä on ollut kylmää ja koleaa sekä kuumaa ja kuivaa.
– Lokakuun alkupuolella oli pari viikkoa kunnolla pakkasta, mikä katkaisi sienikauden monin paikoin.
Pakkasjakso johti Koskisen mukaan erikoiseen ilmiöön: kun ilmat jälleen lämpenivät, metsä oli täynnä kylmän myöhäissyksyn sieniä: harmaajuurekasta ja härmämalikkaa.
Mistä sienistä runsaimmat sadot?
Koskinen on kollegoidensa kanssa keskustellessaan tullut siihen tulokseen, että sikurirouskua on tänä vuonna ollut ”hirveän paljon” ja herkkutatteja paikoitellen ”tosi paljon”.
Tattikausi on jo ohi, eivätkä kaikki löytäneet herkkuja. Sitä, miten paljon ja minne saalista nousee, määrittää kaksi asiaa: suursäätila ja paikallinen säätila. Sitten pitää vain osata mennä oikeaan paikkaan.
Parhaat herkkutattipaikat ovat Koskisen mukaan alueilla, joissa on satanut paljon, maaperä on pysynyt kosteana, ja joissa on nuoria ja tiheitä kuusikoita.
Mutta enää metsään ei mennä tattien, vaan suppilovahverojen vuoksi.
Mistä suppilovahverot löytyvät?
Saaliiksi saadaan nyt runsaasti suppilovahveroa. Koskinen neuvoo niitä saadakseen valitsemaan kuusivaltaisen metsän, mieluusti reilumman ikäisen.
– Kannattaa olla vaihtelevaa pinnan muotoa, kiviä, rinteitä, mustikkaa ja aika paksulti sammalta. Sinne sitten vain tähyilemään lehtien sekaan, Koskinen sanoo ja jatkaa:
– Ja jos ei tunnu löytyvän, niin laittaa vain saapasta vähän ripeämmin toisen eteen ja etenee, kunnes näkee ensimmäisen.
Liepeiltä löytyy usein lisää.
Suppilovahveron lisäksi metsissä on nyt ruokasienistä myös kuusilahokkaa, vaaleaa orakasta ja hallavahakasta.
Poimi vain sieniä, jotka tunnistat varmasti. Käytä sieniopasta ja lähde metsään kokeneen sienestäjän kanssa. Suomen sieniseuran sivuilla esitellään aloittelijan ruokasieniä.