Vantaan ratikan hinta paisui, päätepysäkki siirtyi ja pyöräteitä jää tekemättä – näin kaupungin johto perustelee

Vantaan ratikan päivitetty hanke­suunnitelma sisältää merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna. Listasimme niistä viisi selityksineen.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen puheissa painopiste on siirtynyt. Aiemmin hän puhui lentoaseman merkityksestä Vantaalle ja ratikkahankkeelle. Nyt Timonen puhuu laveammin koko lentoaseman alueesta.

Vantaan ratikkahankkeen paisuneet kustannukset ja päätepysäkin siirtäminen lentoasemalta Aviapolikseen ovat herättäneet paljon keskustelua ja kritiikkiä.

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli päivitettyä hankesuunnitelmaa kokouksessaan tänään.

Kokosimme päivitetystä hankesuunnitelmasta viisi kohtaa tarkempaan tarkasteluun.

1. Ratikalla ei pääse lentokentälle

Raitiolinjan länsipäästä jätetään alkuvaiheessa rakentamatta reilun kilometrin pätkä, joka olisi vienyt Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin tuntumaan.

Nyt läntinen päätepysäkki on Aviapoliksessa uuden Ilmailumuseon liepeillä. Loppumatka lentoasemalle pitää taittaa junalla tai bussilla.

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan mukaan pysäkkimuutoksen taustalla on useita syitä.

Suunnitteluvaiheessa selvisi, että lentokentän päähän suunnitellun sillan rakentaminen olisi kestänyt jopa neljä vuotta, ja täksi ajaksi sillan viereen jäävät pysäköintitalo, hotelli ja toimistotalo olisi pitänyt ottaa pois käytöstä jopa vuosien ajaksi.

Anttilan mukaan viime talvena kävi myös ilmi, että Finavialla on omia suunnitelmia terminaalin sisäänkäynnin pitkän aikavälin kehittämisessä.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan päätöksellä säästyy noin 25 miljoonaa euroa rakennuskustannuksia. Lisäksi Timonen arvioi, että ratikkahankkeen merkittävimmät isot hyödyt, kuten asukasmäärän kasvu ja uudet työpaikat, tulevat pääsääntöisesti muualta reitin varrelta.

2. Tavoitehinta nousi yli 100 miljoonaa euroa

Vantaan kaupunki kertoi julkisuuteen perjantaina, että ratikka-allianssin uuden arvion mukaan kokonaisuuden lopullinen hinta on 750 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 miljoonaa.

Vuonna 2023 hyväksytyssä hankesuunnitelmassa kokonaishinta oli 647 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus oli 448 miljoonaa.

Kaupunginjohtaja Timosen mukaan merkittävin syy yli sadan miljoonan hinnankorotukseen on yleinen kustannustason nousu. Tämä näkyy erityisesti siltarakenteissa, joita hankkeessa on runsaasti.

Toinen on tarkentuneet laskelmat esimerkiksi erilaisten voimajohtojen ja putkien siirroista.

Nyt julkistettu tavoitehinta on Timosen mukaan laskettu tiukasti, koko reitin kaikki yksityiskohdat syynäten. Hinnassa ei siis Timosen mukaan ole löysää, jotta tavoitehinta voitaisiin helposti alittaa.

– Kyllä se on nyt niin tiukasti laskettu kuin voidaan. Koko reitti on käyty läpi metri metriltä. Allianssimallissahan kaikki osapuolet sitoutuvat siihen, ja kaikilla on motiivi myös alittaa se hinta.

Kaupungin medialle esittelemien laskelmien mukaan Suomessa alliansseilla on tavallisesti alitettu tavoitehinta suunnilleen 3–15 prosentilla.

Esimerkiksi Helsingin pikaraitiotiessä eli Raide-Jokerissa allianssi alitti kustannukset yhdeksällä prosentilla. Tampereen ratikan kohdalla alitus oli 3–5 prosenttia.

3. Pyöräily-yhteyksien kehittämisestä tingitään

Vantaan ratikan uudessa hankesuunnitelmassa todetaan, että katuympäristön laatutaso ja pyöräily-yhteyksien kehittäminen jäävät osalla linjaa hankesuunnitelman tasoa suppeammiksi.

Liikenneviitta, joka kertoo etäisyyksiä lentoasemalle ja Helsinkiin.
Pyöräteitä jätetään rakentamatta ratikkahankkeen yhteydessä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Kaupunginjohtaja Timosen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä lähinnä joidenkin pyöräilyväylien rakentamisen siirtämisestä myöhemmäksi.

– Kun ratikkakaupungin rakentaminen aikanaan edistyy, on monissa kohdin järkevää toteuttaa tällaisia asioita vasta sitä mukaa, kun se ympärille rakentuva kaupunki edistyy.

Viime kädessä kyse on Timosen mukaan siis priorisoinnista: mitä tehdään nyt ja mitä myöhemmin.

Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Muuran uuden asuinalueen, joka on tarkoitus rakentaa lentokentän ja Kehä kolmosen väliin Veromiehen kaupunginosaan. Muuraan ei alkuvaiheessa tehdä pyöräteitä siinä laajuudessa kuin aiemmin oli tarkoitus.

4. Arvioitua vähemmän asukkaita ja työpaikkoja

Ratikan kaavarungon yhteydessä arvioitiin, että ratikkakäytävän asukasmäärä yli kaksinkertaistuu nykytilanteesta asettuen noin 124 000 asukkaaseen vuonna 2050.

Työpaikkamäärän arvioitiin kasvavan noin 83 000 työpaikkaan vuonna 2050. Hankesuunnitelman tarkistuksen myötä muutos on 1 500 asukasta ja 500 työpaikkaa vähemmän suhteessa vuoden 2023 hankesuunnitelmaan.

Nyt arvioitu asukasmäärä on noin 122 500 ja työpaikkamäärä noin 82 500.

5. Tulot arvioitua korkeammat

Vaikka hinta paisuu ja monesta kohdasta nakerretaan, kaupungin johto painottaa, että ratikkahankkeen arvioidut tulot ylittävät pitkällä aikavälillä sen investointikustannukset.

– Ratikan käyttöikä on pitkä ja siksi myös hyötyä on laskettava pitkällä ajalla. Investointi on kannattava, mutta siihen menee pitkä aika, Timonen sanoo.

Hän muistuttaa laajemmasta kokonaisuudesta, joka suuren rakennushankkeen toteuttamisesta syntyy. Esimerkiksi rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukseksi on laskettu 8 250 henkilötyövuotta, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltojen kanssa sovituilla jäänmurtajatilauksilla.