Ähtärin kaupunki valitsi jo vuosikymmeniä sitten matkailun kärkihankkeekseen.
Ja miksi ei olisi?
Ähtäri on valtavan kaunis tuuheiden metsien ja kimmeltävien järvien ympäröimä kaupunki.
Ähtärin tärkein matkailuvaltti, eläinpuisto, avattiin vuonna 1973. Siitä tuli Suomen ensimmäinen pohjoisten luonnonvaraisten lajien eläinpuisto.
Historiassa on ollut vaikeita hetkiä aiemminkin. Ainakin hotelli Mesikämmenen omistaja on vaihtunut jo useaan otteeseen.
Pandoista kuitenkin alkoi todenteolla eläinpuiston loppuliuku.
Haave turistivirroista
Maailman luonnonsuojelun keulakuvien, isopandojen, tuominen Ähtäriin oli varmasti alun perin loistava idea.
Eläinpuiston ja hotellin omistava Ähtärin kaupunki oli ollut jo kahteen kertaan kriisikuntamenettelyssä, joten jotain piti keksiä.
Kaupunki laski, että pandat toisivat Ähtärille 6–12 miljoonan euron matkailutulon kasvun vuositasolla.
Mikäli pandojen ylläpito ja vuokraaminen ei olisi ollut niin pohjattoman kallista, ja mikäli maailma ei olisi muuttunut niin rajusti kuin se teki, riski olisi ehkä voinut kannattaa.
Ähtäriin olisi voinut virrata suuria määriä kiinalaisia ja venäläisiä turisteja. Silloin kaupungin talouskin olisi voinut kehittyä suotuisasti.
Nyt pandat kuitenkin upottivat sekä eläinpuiston että kaupungin.
Kun kaiken piti olla hyvin, maailma muuttui
Kukaan ei osannut aavistaa matkailun totaalista romahtamista.
Pandat saapuivat Ähtäriin talvella 2018. Juuri kun pandat olivat nostaneet Ähtärin eläinpuiston kävijämäärät ennätystasolle, saapui koronanpirulainen.
Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja loputkin haaveet yhteistyöstä kiinalaisten ja venäläisten kanssa kaatuivat.
Kriisien takia lisääntyi taloudellinen epävarmuus, kustannukset kasvoivat ja se vaikutti suomalaistenkin kuluttamiseen.
Vaikka korona-aikana kansa löysi luontokohteet, eläinpuistoon he eivät enää samalla innolla lähteneet.
Kulutustottumukset ja vapaa-ajan käyttö muuttuivat myös: eläinvideoita näkee somestakin ja kauppakeskuksissa on lämpimämpää viettää viikonloppua.
Etelä-Suomessa epäiltiin jo ennen pandojen tuloa, ettei kauas Ähtäriin asti monikaan viitsisi lähteä.
Samaan aikaan Ähtärin kaupungintalon uumenissa tapahtui muutakin.
Riskejä ja salailua
Nyt alkaa olla selvää, että silloiset päättäjät tekivät virheitä ja ottivat kohtuuttomia riskejä. Velat ovat kieltämättä huimaavat.
Jotkut uskalsivat sanoa sen ääneen jo ennen kuin vene alkoi kallistua.
Ähtäriläiset veljekset Seppo ja Olli Sahimäki eivät antaneet päättäjien tehdä rauhassa miljoonia veronmaksajien euroja koskevia päätöksiä.
He valittivat monista päätöksistä hallinto-oikeuteen ja muun muassa estivät Ähtärin kaupunkia takaamasta 8,2 miljoonaa euroa maksanutta pandataloa.
Hallinto-oikeuskin totesi, että kaupunki oli ottamassa voimavaroihinsa nähden merkittäviä riskejä.
Joku voi toki ajatella, että nämä valitukset myös viivästyttivät hankkeita.
Kävi kuitenkin ilmi, että päätöksiä oli tehty salassa. Kaupunkilaisilla ei ollut todellista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten heidän rahojaan käytettiin.
Poliisikin kiinnostui asiasta, ja parhaillaan odotetaan, joutuvatko silloiset päättäjät vastaamaan päätöksistään käräjäoikeudessa.
Mistä uusi alku?
Kun pandoja puuhattiin Ähtäriin, valtio oli vahvasti hankkeessa mukana. Mutta kun vaikeudet alkoivat, valtio jätti Ähtärin yksin.
Ähtärin kaupunki on menettänyt miljoonia euroja matkailuyhtiöiden lainojen ja takauksien takia.
Kaupunki on nyt kolmannen kerran valtion tarkkailussa.
Ähtärissä uskottiin matkailuun, mutta se juuri kaatoi Ähtärin.
Nyt eläinpuiston sulkeminen näkyy paitsi kaupungin myös monen yrityksen kassassa ja yksittäisten kaupunkilaisten elämässä. Moni on jäänyt työttömäksi.
Kaiken jälkeenkin ähtäriläisillä on kuitenkin edelleen se oma vahvuutensa: luonto ja järvet.
Ei voi kuin toivoa, että Ähtäri pääsee raiteilleen, ja eläinpuistoon löytyy hyvin toimeentuleva ja osaava jatkaja.
Sitä odotellessa tärkeintä on, että Vieraile ja välität -yhdistys pystyy hoitamaan eläimet niin, ettei yhtäkään elämää päätetä tämän sotkun takia.