Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat on julkistettu.
Esivalinnan teki kuusihenkinen lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna luova johtaja Mikko Hakkarainen, eläkkeellä oleva äidinkielen lehtori Eva Havo, eläkkeellä oleva kirjakaupan myymäläpäällikkö Anne Ikonen, näyttelijä Juho Milonoff ja kirjakauppias Reetta Ronn. Raatia johti kirjailija, kriitikko Silvia Hosseini.
30 000 euron palkintosumman voittaja selviää marraskuun lopussa. Valinnan tekee tänä vuonna muusikko Maija Vilkkumaa.
Tästä voit katsoa ehdolla olevat kirjat ja kirjailijat sekä lukea lautakunnan perusteluja.
Monika Fagerholm: Döda trakten/Kvinnor i revolt – Eristystila / Kapinoivia naisia (Förlaget / Teos)
Monika Fagerholm on yksi maamme arvostetuimmista kirjailijoista. Hän on voittanut lähes kaikki mahdolliset palkinnot, paitsi Finlandian. Ehdolla hän on ollut useasti.
Ruotsiksi kirjoittava Fagerholm on myös pidetty kirjoittamisen opettaja.
Eristystila / Kapinoivia naisia aloittaa kolmiosaisen sarjan.
Sarjan ensimmäinen romaani kertoo nuoresta Alicesta, joka etsii paikkaansa maailmassa ja hakee taiteilijuuttaan. Jälleen kerran Fagerholm kuvaa nuoruutta erityisenä ja merkityksellisenä ajanjaksona. Tapahtumat sijoittuvat 1970-luvulle. Romaanin on suomentanut Hannimari Heino.
Lautakuntaan teki vaikutuksen Fagerholmin jäljittelemätön tyyli, jossa lauseita katkovat täsmennykset ja sivuhuomautukset. Lisäksi kulttuuriset viittaukset syventävät henkilöhahmoja ja kerronnan intensiteettiä.
Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva (Teos)
Marjo Niemi oli Finlandia-ehdokkaana myös edellisellä romaanillaan Kuuleminen. Palkittu kirjailija on myös arvostettu dramaturgi. Tänä vuonna hänen kirjoittamansa näytelmä Se saattaa olla ihminen nähtiin Ryhmäteatterissa Helsingissä.
Pienen budjetin sotaelokuva on Niemen kuudes romaani. Kirjan päähenkilö palaa kotiseudulleen, kuihtuvalle tehdaspaikkakunnalle. Mustan huumorin sävyttämä romaani kertoo luokkanoususta ja häpeästä.
Lautakunta kehuu Niemen kieltä, joka on rosoista ja riemastuttavaa. Ylisukupolvisen trauman viiltävä kaunokirjallinen analyysi on vuoroin hirveää, vuoroin hauskaa luettavaa.
Marjo Niemi Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelmassa:
Riko Saatsi: Yönistujat (Gummerus)
Riko Saatsi on teatteriohjaaja. Lisäksi hän toimii lehtorina Taideyliopistossa. Saatsi on aiemmin julkaissut novellikokoelman Hyviä aikomuksia.
Yönistujat-romaani kertoo karjalankielisestä vähemmistöstä 1950-luvun Suomessa. Evakkoperhe joutuu piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Teoksessa on mukana omakohtaisuutta, sillä Saatsin isän alkuperäinen äidinkieli oli karjalan kieli.
Lautakunnan mukaan kirjailijan täsmällinen ilmaisu ja kertomuksen karjalankieliset jaksot tukevat romaanin tärkeää teemaa, äidinkielen merkitystä yksilön ja yhteisön identiteetille.
Elli Salo: Keräilijät (Otava)
Myös Elli Salo on teatteri-ihmisiä. Hän on dramaturgi ja työskentelee parhaillaan Kansallisteatterin kotikirjailijana. Hänen uusin tekstinsä Muistopäivä saa ensi-iltansa tässä kuussa. Myös Keräilijät on nähty näyttämöllä, ja hiljattain Elli Salo sai tekstistään näytelmäkirjallisuuden Lea-palkinnon.
Keräilijät-romaani on päässyt ehdolle myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Monikerroksinen romaani kuvaa kolmen naisen kohtaamista itäisessä Suomessa aivan Venäjän rajalla. Menneisyyden etsiminen ja perkaaminen pakottavat naiset kohtaamaan itsensä ja luonnon.
Lautakunta kiittää vivahteikasta kerrontaa ja pakotonta huumoria, jotka sykähdyttävät omintakeisessa romaanissa.
Elli Salo Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelmassa:
Jarkko Volanen: Vainovalkeat (Teos)
Jarkko Volanen on kirjailija ja väitöskirjatutkija. Vainovalkeat on hänen kolmas romaaninsa.
Vainovalkeat kertoo nimensä mukaisesti vainosta ja vallasta. Romaanissa punoutuu yhteen kaksi tarinaa. Toisessa veljekset selvittelevät menneisyyttään ja perhetaustaansa, toisessa naispari pelkää tulevaisuutensa puolesta. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen kaupunkiin, mutta viittaukset nyky-Venäjään ovat ilmeiset.
Lautakuntaan teki vaikutuksen, miten realistinen ja ajankohtainen totalitarismin kuvaus näyttää eleettömästi, miten monin tavoin poliittinen vaino ja rakenteellinen väkivalta vaurioittavat yksilöitä ja ihmissuhteita.
Hanna Weselius: Pronominit (WSOY)
Hanna Weselius on paitsi palkittu kirjailija, myös valokuvaaja ja valokuvataiteen yliopistonlehtori. Weseliuksen vuonna 2016 julkaistu teos Alma! voitti Helsingin Sanomien esikoispalkinnon.
Pronominit romaanissa lähestytään maailmanloppua. Joukko toisilleen vieraita ihmisiä on lentokoneessa, matkalla jonnekin. Taustalla väijyy ilmastokatastrofi ja kaikkea kummallista, pelottavaakin tapahtuu. Dystooppista romaania voi tulkita monien vertauskuvien avulla.
Lautakuntaan romaanin filosofinen ote teki vaikutuksen: Teoksen tarkkanäköinen allegorisuus, taidokas kerronta ja unenomaiset, kylmäävät yksityiskohdat jäävät vahvasti alitajuntaan.
Hanna Weselius Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelmassa:
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin tiistaina ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaat keskiviikkona.
Kaikkien kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät torstaina 27. marraskuuta kello 19.30 alkaen. Palkintojuhlaa voi seurata Yle TV1:ssä, Yle.fissä ja Areenassa.