Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut poikkeuksellisen painostuksen Venezuelaa kohtaan.
Yhdysvallat on tuhonnut toistakymmentä alusta, joita se väittää huumekuriirien veneiksi. Kuolleita on yli viisikymmentä.
Aluksi iskut kohdistuivat Venezuelasta tuleviin veneisiin Karibialla, mutta viimeisimmät iskut on tehty Tyynellämerellä.
Miami Herald-lehden hallintolähteiden mukaan Trump olisi jo päättänyt ilmaiskuista Venezuelassa oleviin sotilastukikohtiin, jotka ovat kytköksissä huumeiden salakuljetukseen. Wall Street Journal- lehden mukaan iskuista taas ei ole vielä tehty päätöksiä.
Trump on kiistänyt, että hän harkitsisi iskuja Venezuelaan, uutistoimisto Reuters kertoo.
Trump on määrännyt Karibianmerelle yli 10 000 sotilasta, ja sotalaivueen, jonka kärjessä seilaa lentotukialus Gerald R. Ford. Hän on myös valtuuttanut keskustiedustelupalvelu CIA:n toimimaan maassa.
Yhdysvallat vaihtaisi mieluusti vallan Venezuelassa
Asiantuntijat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, ettei kyse ole pelkästään huumeista.
Kysymys kuuluukin, onko Trump valmis yrittämään Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron syrjäyttämistä.
Toivotuin ratkaisu Yhdysvalloille olisi todennäköisesti Venezuelan asevoimien tekemä vallankaappaus.
Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat viestii joukkojen siirroillaan, että se on valmis tukemaan sotilaallisesti Maduron syrjäyttämistä harkitsevia tahoja.
Trump on esimerkiksi luvannut 50 miljoonan dollarin palkkion diktaattorin pidätykseen johtavista tiedoista.
Yhdysvaltain ilmaiskut voisivat pakottaa Maduron eroamaan.
Suomen entinen suurlähettiläs: Venezuelassa on pelon ilmapiiri
Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä arvioi Ylelle, että kenraalien kynnys lähteä vallankaappaukseen on silti varsin korkea.
Pyhälän mukaan epäsuositun Maduron valtaa pönkittävät ennen kaikkea asevoimat ja Kuuban tiedustelupalvelut. Sellaisessa pelon ilmapiirissä Maduron asemaa ei helposti uhata.
Pyhälän mukaan jopa CIA:n kaltaisen tiedustelupalvelun on haasteellista toimia Venezuelassa. Kuubalaisia vakoojia on hallinnon kaikilla tasoilla.
Pyhälä oli seitsemän vuotta Suomen suurlähettiläs Venezuelassa. Hän tuntee eristyneen diktatuurin koukerot.
Videolla Mikko Pyhälä kertoo Kuuban tiedustelusta, joka turvaa Maduron aseman asevoimien kanssa:
Venezuelassa vangitaan satoja ja tapetaan tuhansia ihmisiä, varsinkin nuoria miehiä, poliittisista syistä joka vuosi. Kaikki, jotka voivat uhata valtaa, ovat vaarassa. Venezuelan oikeusvaltio on maailman surkein WJP-järjestön tuoreessa vertailussa.
Armeijan ja hallinnon johtohahmot ovat mukana Maduron korruptiossa. Huumeiden ja luonnonvarojen salakuljetus takaa leveän elämän eliitille maassa, jossa yhdeksän kymmenestä elää köyhyydessä.
On paljon näyttöä siitä, että Venezuelan johto ja kenraalikunta on tiiviisti kytköksissä huume- ja muuhun rikollisuuteen.
Maahyökkäys olisi hyvin vaikea
Vuonna 1989 Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan ja vangitsi sotilasdiktaattori Manuel Noriegan. 24 000 sotilaan voimin Yhdysvallat kukisti nopeasti pienen valtion asejoukot.
Yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan sama kaava ei toimisi Venezuelassa.
Maahyökkäys Venezuelaan vaatisi lähemmäs neljännesmiljoonaa sotilasta, arvioi Floridan kansainvälisen yliopiston professori Frank Mora Miami Herald -lehdessä.
Venezuela on kooltaan moninkertainen verrattuna Panamaan, ja sen asejoukot ovat myös aivan eri kokoluokkaa. Järjestyksen ylläpitäminen hyökkäyksen jälkeen olisi vaikeaa.
Panamassa Yhdysvalloilla oli lisäksi jo valmiiksi joukkoja sotilastukikohdissaan.
Arvostettu Latinalaisen Amerikan tuntija Andrés Oppenheimer arvioi Miami Herald -lehdessä, että presidentti Trump päätyy tekemään näytösluonteisia ilmaiskuja Venezuelaan. Sotilaitaan hän ei sinne lähetä.
Myös Elliott Abrams, joka oli Donald Trumpin Venezuelan erikoislähettiläs ensimmäisellä presidenttikaudella, uskoo, että Trump tulee iskemään Venezuelaan, mutta kohteena on huumeisiin liittyviä kohteita. Ne voivat pakottaa Maduron eroamaan, mutta eivät välttämättä horjuta Venezuelan hallintoa.
Sen jälkeen Trump voi julistaa pikavoiton kotiyleisölleen ja siirtyä vähin äänin pois Karibialta. Luonnollisesti Trump toivoo, että kenraalit pakottaisivat Maduron eroamaan.
Onko tarkoitus siirtää huomiota karkotuksista?
Osa asiantuntijoista uskoo, että Trump aloitti veneiskut siirtääkseen huomion pois massakarkotuksista. Trump on evännyt yli 600 000 venezuelalaisen oikeuden elää Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa entiset huumeviranomaiset ovat kyseenalaistaneet Trumpin hallinnon väitteet iskuista huumeveneisiin. Osassa veneistä on ollut useita ihmisiä. Huumeveneissä on yleensä vain kaksi tai kolme henkilöä, jotta huumelastille jää tilaa.
Myös iskujen laillisuutta on kyseenalaistettu.
Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan huumeveneet on pysäytettävä ja epäillyt asetettava syytteeseen, mikäli huumeita löytyy. Trumpin iskuissa sen sijaan todistusaineisto tuhotaan ja miehistö tapetaan ennen tapauksen selvittämistä.
Venezuelassa on öljyä, mutta tuotanto sakkaa
Venezuelan öljyvarat ovat maailman suurimmat, ja Trump on tunnetusti öljyn ystävä. Siinä voisi olla selitys Trumpin toimille.
Mikko Pyhälän mukaan Venezuelan öljyteollisuus on suurelta osin tuhoutunut Chávezin ja Maduron hallintojen laiminlyöntien seurauksena.
Öljyteollisuuden ylösajo laajassa mittakaavassa vaatisi ehkä jopa sadan miljardin dollarin investoinnit.
Pyhälän mukaan Venezuelan yhteiskuntajärjestyksen olisi muututtava täydellisesti, ennen kuin kansainväliset öljy-yhtiöt lähtisivät sen mittaluokan investointeihin – ja se on epätodennäköistä.
Riskialtista hyökkäystä olisi siis vaikea perustella öljytuotannon haltuunotolla.
Venezuela ei ole huumeiden pääreitti Yhdysvaltoihin
Presidentti Trump perustelee sotilaallisia toimiaan Venezuelan lähialueilla huumeidenvastaisella sodalla.
Asiantuntijoiden mielestä perustelu ontuu.
Huumausaineena käytettyä fentanyylia ei esimerkiksi tule Venezuelasta.
Se valmistetaan pääosin Meksikossa Aasiasta, etenkin Kiinasta, tuotavista raaka-aineista. Fentanyyli aiheuttaa eniten huumekuolemia Yhdysvalloissa, ja presidentti Trump mainitsee sen usein lausunnoissaan.
Myös kokaiinin kohdalla Venezuelan reitti on sivuvirta. Tänä päivänä suurimmat määrät kulkevat Tyynenmeren kautta, The New York Times -lehden selvitys kertoo.
Kokaiinia ja muita huumeita tuodaan laivoilla Tyynenmeren kautta Meksikoon ja muualle Keski-Amerikkaan. Sieltä ne salakuljetetaan pääosin maateitse Yhdysvaltoihin.
Venezuelasta salakuljetetaan huumeita, mutta reitin pysäyttäminen ei muuttaisi ratkaisevasti Yhdysvaltojen tilannetta, arvioivat asiantuntijat.
Venezuelasta viedään huumeita esimerkiksi pienkoneilla Keski-Amerikkaan. Trumpin mahdolliset ilmaiskut voivat siitä syystä kohdistua syrjäisiin lentokenttiin.