Osa kunnista pohtii parhaillaan ensi vuoden budjettia laatiessaan, siirtyäkö kaikille maksuttomaan varhaiskasvatukseen tai jatkaako sitä.
55 prosenttia perheistä saa kuitenkin jo nyt varhaiskasvatuksen maksutta, sillä tulorajat ovat nousseet viime vuosina niin rajusti, että 45 prosentin tulot eivät yllä edes minimirajalle.
Esimerkiksi nelihenkinen perhe ei maksa varhaiskasvatuksesta mitään, jos tulot jäävät alle 6 236 euron, sillä alle 30 euron maksuja ei peritä.
Täyttä 311 euron maksua perhe maksaa, jos tulot ylittävät 8 858 euroa.
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta on kehityksestä huolissaan. Asiakasmaksut kattavat varhaiskasvatuksen järjestämismenoista enää neljä prosenttia.
Varhaiskasvatus taas vie kuntien menoista nykyään noin 20 prosenttia.
Vähintään yhtä huolissaan Lahtinen on maksuttomuuden muista vaikutuksista ja välillisistä kustannuksista.
– Se muuttaa myös asiakkaiden käyttäytymistä: esimerkiksi poissaoloista ei ilmoiteta. Alalla on kuitenkin tiukat mitoitukset, joten se haastaa suunnittelua ja työvuorojen laadintaa.
Esimerkiksi Pohjanmaalla Vaasassa on koettu, että näin käy erityisesti loma-aikoina. Asiasta ei kuitenkaan ole tilastotietoa.
Kuntaliiton Lahtisen mukaan sijaisia palkataankin joskus turhaan.
– Pitäisi pohtia vakavasti, onko varhaiskasvatus maksuttomana 24/7-palveluna tarkoituksenmukaista.
Kunnalla on velvoite järjestää varhaiskasvatus tietyssä ajassa, ja siksi Lahtinen peräänkuuluttaa lakiin velvoitteita myös perheille: esimerkiksi poissaoloista ilmoittamisen.
Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) myöntää, että tilanne on kaksijakoinen, mutta näkee maksuttomuudelle perusteita.
Kuntaministeri Ikosen mukaan kuntataloutta on varjeltu säästötoimilta juuri siksi, että hallitus haluaa turvata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen.
Pienessä kunnassa maksu ei aina maksa vaivaa
Suomen kunnista 35 tarjosi viime vuonna varhaiskasvatusta maksutta kaikille, tulotasosta riippumatta.
Ne ovat pääosin pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, joissa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia on vähän.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Halsua päättää näinä viikkoina maksuttomuuden jatkosta, Perho puolestaan pohtii siihen siirtymistä.
Perhossa maksutuottoa ei kerry kovin paljon nytkään, ja siihen nähden prosessi on työläs. Kunta haluaa myös korostaa lasten merkitystä kunnalle ja helpottaa huoltajien työssäkäyntiä, arvioi sivistysjohtaja Ville Vihla.
– Tämä on siis monelta kantilta katsoen meille tarkoituksenmukainen ratkaisu. Toki täysin merkityksetön varhaiskasvatuksesta saatava rahasumma ei kunnalle ole, joten katsotaan, mikä lopullinen päätös on, toteaa Vihla.
Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla siirrytään maksuttomaan varhaiskasvatukseen elokuussa 2026. Maksukertymä on ollut ja on yhä laskussa. Nyt jo 70 prosenttia perheistä saa palvelun maksutta tulorajojen perusteella.
Kuntaliiton Lahtinen myöntää, että joissain kunnissa varhaiskasvatuksesta laskuttamisen kustannukset voivat olla suuremmat kuin tuotto, ja silloin arviointi kannattaa.
Sen sijaan markkinointivalttina maksuttomuus on hänen mielestään menettänyt arvoaan.
– Se voi olla joissain kunnissa pitovoimaratkaisu, mutta syntyvyys on laskenut niin, ettei se niinkään lisää enää vetovoimaa. Ja kun tulorajat ovat nousseet, se on kärsinyt inflaatiota.
Maksuttomuuden merkitys pienentynyt
Lähes 20 000 asukkaan Kurikka Etelä-Pohjanmaalla on kooltaan poikkeus maksuttomuuden valinneiden joukossa.
Ratkaisu ei ole suoranaisesti lisännyt varhaiskasvatukseen osallistumista, joka oli kasvussa jo aiemmin, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Outi Koskenvalta.
Se on kuitenkin lisännyt palvelun käyttöä ja helpottanut perheiden arkea, kun tunteja ei tarvitse vahtia niin tarkasti.
Kyse on kädenojennuksesta perheille, joille maksua kertyisi.
Ja kääntäen: kun tulorajat ovat nousseet, Kurikassa menetettyjen tulojen osuus ei ole enää niin merkittävä kuin aiemmin.
– Ykkösasia on kuitenkin koko ajan se, että varhaiskasvatus on monipuolista ja hyvää lapsille, muistuttaa Koskenvalta.