Puolustusvoimat aloittaa historiallisen siirtymän: Suomen sotilaiden henkilökohtaisista aseista tulee Nato-standardien mukaisia.
Uudistus käynnistyy vuonna 2026. Silloin puolustusvoimat alkaa testata kotimaisen Sako-asetehtaan tuottamia ARG-rynnäkkökivääreitä, joiden Nato-standardin mukainen kaliiperi on 5,56x45.
Luvussa 5,56 kuvaa piipun halkaisijaa ja 45 patruunan hylsyn pituutta millimetreinä.
Puolustusvoimat testaa Sakon valmistamia rynnäkkökivääreitä. Sen jälkeen se päättää, millä tavalla puolustusvoimien satoja tuhansia vanhanmallisia aseita lähdetään uudistamaan.
Hankintapäätöksestä tulee suuri. Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure ei paljasta, kuinka paljon puolustusvoimilla on varastoissaan vanhoja Valmetin ja myöhemmin Sakon valmistamia 7,62 millin rynnäkkökivääreitä.
Mure muistuttaa kuitenkin, että Suomen armeijan sodanajan vahvuus on 280 000 taistelijaa, ja jokaiselle on tarjolla käyttöön vähintäänkin käsiase.
Mureen mukaan vanhoja ”rynkkyjä” ei hylätä. Niitä tarvitaan siirtymävaiheessa, ehkä jopa 2040-luvulle saakka.
Uusi malli tuo hyötyjä
Uudet rynnäkkökiväärit tulevat olemaan painoltaan selvästi kevyempiä kuin vanhat, ja sama pätee ammuksiin.
Puolustusvoimien tiedotteen mukaan vanhanmallinen rynnäkkökivääri ammuksineen painaa 8,9 kilogrammaa. Uudet välineet vähentävät painoa kolmisen kiloa.
Näin taistelija pystyy kantamaan samalla kuormalla enemmän ammuksia, tai aiempi ammusmäärä mahtuu pienempään tilaan.
– Ukrainan sodan opetus on, että patruunoita menee paljon, Mure sanoo.
Suomalaisessa maastossa kohteet ovat useimmiten 100–200 metrin etäisyydellä. Tällä matkalla uudet rynnäkkökiväärit ovat jopa vanhempia tehokkaampia.
Luotien läpäisykyky on lyhyellä matkalla aiempaa parempi. Aseen rekyyli eli taaksepäin ponnahdus laukaistessa on pienempi ja luodin rentorata suorempi, jolloin tähtääminen on helpompaa etenkin liikkuviin maaleihin.
Vaikka uusi luoti on pieni, sen risuherkkyys ei olennaisesti pahene vanhaan verrattuna. Risuherkkyydellä tarkoitetaan luodin suunnan muuttumista erilaisten risuosumien takia. Se on suomalaisessa maastossa olennainen haitta.
Naton myötä aseiden huoltovarmuus paranee olennaisesti. Ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan samanlaisia aseita voidaan valmistaa niin Suomessa kuin monessa muussakin Nato-maassa.
Myös muut käsiaseet uudistuvat
Puolustusvoimat on ottamassa käyttöön myös uudenlaisen tarkkuuskiväärin sekä ilmatorjuntakonekiväärin.
Tarkkuuskivääri on rynnäkkökiväärin kaltainen ja sen kaliiperi on myös 7,62, mutta luoti on pidempi kuin vanhassa mallissa.
Muren mukaan jalkaväkiryhmässä tarkkuuskiväärin saa tukiampujaksi nimetty taistelija. Hän on se, joka ”ampuu niitä maaleja, jotka ovat kevyemmän rynnäkkökiväärin kantaman ulkopuolella”.
Nykyään lähinnä ilmatorjuntakäytössä olevaan venäläisvalmisteiseen 12,7 millimetrin konekivääriin on myös tulossa muutos. Nato-mallinen 12,7 millimetrin hylsy poikkeaa hieman vanhasta mallista. Tästä seuraa, että aikanaan puolustusvoimat joutuu hankkimaan uusia ilmatorjuntakonekivääreitä.
Mure muistuttaa, että yhdellä rysäyksellä muutoksia ei tehdä, vaan kyse on pitkästä siirtymästä.