Auerin lapset ikävöivät äitiään eikä viitteitä väkivallasta ole, sanoo puolustus – seksuaalirikoskäräjillä vyörytettiin esille terveystietoja

Seuranta päättyy

Yle päättää Anneli Auerin ja Jens Ihlen seksuaalirikossyytteitä koskevan käsittelyn seurannan tältä päivältä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus jatkaa todisteiden kuulemista suljetuin ovin. Todisteille on varattu vielä kaksi päivää.

Yle seuraa tapahtumia Turun oikeustalolla myös huomenna. Kiitos seurasta!

”Ikävää” ja terveystarkastuksia

Tiistain istuntopäivä kului puolustuksen kirjalliseen todisteluun. Puolustus keskittyi perheen isän murhan jälkeisiin vuosiin. Jens Ihlen asianajaja Kaarle Gummerus vyörytti todisteiksi lastensuojelun, lääkäreiden, kouluterveyden ja psykologien lausuntoja. Puolustuksen mukaan ne todistavat lasten olleen terveitä ja perhesuhteiden kunnossa.

Keskeistä puolustuksen kannalta oli aikajanan piirtäminen.

Lapsista ei löytynyt viiltelyn jälkiä vain kymmenen päivää väitetyn viiltelyn jälkeen. Lapset hakivat lastenkodissa turvaa isosiskostaan vain viikkoja väitettyjen pahoinpitelyiden jälkeen.

Lapset kertoivat ikävöivänsä vankilassa istuvaa äitiään, vaikka syyttäjä väittää tämän tehneen heille nöyryyttävää seksuaalista väkivaltaa.

Sana ”ikävä” toistui istuntosalissa useita kymmeniä kertoja.

Lapsi kertoi koulukyselyssä lyömisestä

Syyttäjä kommentoi tiistaina puolustuksen esittämää materiaalia varsin vähäsanaisesti. Syyttäjä mainitsi, että puolustuksen kirjallisia todisteita kommentoidaan kokonaisuutena lopuksi.

Kenties kiinnostavin syyttäjän tänään esiin nostama dokumentti liittyi perheen pojan koulussa tehtyy kiusaamiskyselyyn.

Kyselyssä poika kertoi, että häntä kiusataan kotona, kotimatkoilla ja kotipihassa.

Kiusaaminen ilmeni uhkailuna, lyömisenä, tönimisenä ja potkimisena. Hän oli kertonut asiasta äidilleen, mutta siitä ei ollut apua. Syyttäjä vaikuttaa pitävän kyselyä osoituksena kotona koetusta väkivallasta.

Juttua päivitetty 29.10. klo 11:31. Korjattu lausetta, jonka mukaan kertomus sopii syyttäjän väitteeseen perheväkivallasta. Uusi muotoilu: ”Syyttäjä vaikuttaa pitävän kyselyä osoituksena kotona koetusta väkivallasta.”

Korjattu sana ”kouluterveyskysely” ”koulussa tehdyksi kiusaamiskyselyksi”.

Julkisuuspäätösten sekamelska

Tiistain istuntopäivän julkinen osuus on siis päättynyt. Paikalle saapuneet toimittajat olivat aamulla varautuneet odottelemaan pitkiäkin aikoja salin ulkopuolella, koska käsittelyn odotettiin alkavan salaisena. Yllättäen ovet pysyivätkin avoimina ja media sai kuunnella todisteita lähestulkoon koko päivän ajan.

Oikeudenkäynnin julkisuuspäätöksistä voisi kirjoittaa oman paksun kirjansa.

Syyskuun valmisteluistunnossa määrättiin osa asiakirjoista salaisiksi. Lopun aineiston osalta oikeus tekee jatkuvaa harkintaa, ja yleisöä marssitetaan salista ulos ja takaisin, kun salauksia tehdään lennossa.

Syynä on oikeudenkäynnin laaja aineisto, jonka salassapitopäätöksiä oli oikeuden mukaan mahdotonta tehdä etukäteen.

Tiistain istunnon erityispiirre oli, että osaa todisteista media sai kuunnella, mutta ei nähdä.

Toimittajat poistetaan salista

Puolustus on toistaiseksi käsitellyt lasten välisiä suhteita sekä heidän suhdettaan äitiin eli Anneli Aueriin. Todisteet ovat olleet asianomistajien eli lasten pyynnöstä julkisia.

Seuraavaksi oikeus ottaa vastaan puolustuksen kirjallista näyttöä lasten suhteista lähisukulaisiin. Todisteet sisältävät sellaista tietoa, jonka oikeus on määritellyt salassa pidettäväksi.

Toimittajat siis poistuvat salista. Istunto jatkuu loppupäivän ajan salaisena.

Asian käsittely jatkuu keskiviikkona ainakin osittain julkisena. Yle seuraa oikeudenkäyntiä myös huomenna.

Perhesuhteet muuttuivat vasta sijaisperheessä

Kaarle Gummerus jatkaa vuoden 2010 alussa tehtyjen kirjausten luettelemista.

Puolustus osoittaa lasten tunteneen ikävää äitiään kohtaan ollessaan huostaanotettuna ja äidin ollessa vangittuna.

Sana ”ikävä” toistuu jälleen Gummeruksen puheissa tiuhaan.

Todisteet ovat olennaisia siksi, että aiemmin salissa syyttäjä esitti myöhempiä sosiaalitoimen kirjauksia, joissa nuorimmat lapset kuvailivat biologista perhettään ja varhaislapsuuttaan turvattomaksi.

Gummerus ja Fredman perustavat puolustuksensa pitkälti aikajanaan. Suhteet perheen sisällä muuttuivat, ja lasten kertomukset seksuaalisesta hyväksikäytöstä nousivat esiin puolustuksen mukaan vasta sijaisperheessä vuonna 2011.

Avaa kuvien katselu

Istunto jatkuu

Kaarle Gummerus jatkaa todisteiden esittämistä.

Todisteet ovat tammikuulta 2010 ja ne ovat olleet mukana poliisin esitutkinnassa. Todisteessa luonnehditaan vanhinta sisarusta.

Tyttöä luonnehditaan ”asialliseksi nuoreksi neidiksi”.

Todistelu keskittyy pieniin yksityiskohtiin, jotka puolustuksen mukaan osoittavat vanhimman siskon luonteen sopuisaksi ja hyväntahtoiseksi, toisin kuin syyttäjä väittää.

Gummerus korostaa tekstistä kohtia, kuten viimeisen päärynän säästämistä veljelle ja leikkimistä pienten lasten kanssa lattialla.

Syyttäjän mukaan isosisko osallistui äitinsä kanssa nuorempien lasten pahoinpitelyihin alle 15-vuotiaana. Teoissa oli kyse muun muassa viiltelystä.

– Muutamassa kuukaudessa hänestä on muka tullut narsistinen ja uhkaa tappaa. Melko ristiriitaista, Auerin asianajaja Markku Fredman sanoo.

Vanhin sisarus ei ole jutussa vastaajana.

Pojan vatsavaivat esillä

Oikeus pitää lyhyen tauon ja sali tyhjenee.

Puolustus on esittänyt paljon todisteita perheen pojan vatsavaivoista 9–10-vuotiaana. Kouluterveydenhoitajalle poika puhui vatsakivuista, jossa puolustuksen mukaan on ollut kyse ummetuksesta.

Yle kysyi tauolla Jens Ihlen puolustusasianajaja Kaarle Gummerukselta, miksi vatsavaivat ovat jutun kannalta oleellisia.

Gummeruksen mukaan todistelu liittyy syyttäjän esittämiin lääkärinlausuntoihin, joissa pojan peräaukosta tai -suolesta on löytynyt laajentuma, joka voisi viitata penetraatioon.

Puolustuksen mukaan löytynyt laajentuma on johtunut todennäköisesti ummetuksesta, josta poika kärsi alakouluikäisenä.

Yle julkaisee poikkeuksellisesti yksityiskohtia oikeudessa esitetyistä todisteista, koska niillä on keskeinen rooli oikeudenkäynnin ja siinä esitettävien syytteiden ymmärtämisessä.

Puolustus: Lääkärinlausunnot eivät tue väitettä väkivallasta

Markku Fredman jatkaa lastensuojelun kirjausten latelua.

Puolustuksen todistelussa keskeistä on aikajanan piirtäminen.

Syyttäjän mukaan Anneli Auer ja Jens Ihle tekivät kammottavaa seksuaalista väkivaltaa perheen lapsille vuosien 2007–2008 aikana. Osa pahoinpitelysyytteistä jatkuu vuodelle 2009 asti.

Puolustus on torstaina vyöryttänyt moninaisia lääkärinkertomuksia ja sosiaalitoimen kirjauksia, joiden päivämäärät ja sisältö eivät puolustuksen mukaan tue väitteitä väkivallasta ja nöyryyttävistä teoista.

Avaa kuvien katselu

Kertoi koulukyselyssä lyömisestä kotona

Erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen nostaa esiin koulussa tehdyn kiusaamiskyselyn, jossa perheen poika puhuu kiusaamisesta kotona.

Poika ei ole ruksittanut vaihtoehtoa, jossa kiusaamista olisi tapahtunut koulussa. Sen sijaan hän vastaa sitä tapahtuneen muun muassa koulu- ja kotimatkoilla sekä kotipihalla.

Lomakkeessa poika vastasi kertoneensa kiusaamisesta äidille, mutta siitä ei ole ollut apua.

Kyselyssä poika on ruksittanut kiusaamismuodoiksi uhkailun, lyömisen, tönimisen, potkimisen ja nimittelyn.

Pyykkönen kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2008 pojalla oli vain vähän koulupoissaoloja. Kevään ja syksyn 2009 aikana poissaolojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

Puolustus perustelee poissaoloja vatsavaivoilla ja käynnissä olleella murhatutkinnalla, jossa myös poikaa kuulusteltiin. Päivitetty 6.11. klo 10.39 Korjattu sana ”kouluterveyskysely” ”koulussa tehdyksi kiusaamiskyselyksi”.

Käsittelyssä Ulvilan murhan jälkeiset lausunnot

Sitten tarkastellaan lausuntoa, joka on tehty alle kaksi kuukautta perheen isä Jukka Lahden murhan jälkeen.

Lausunnon mukaan Anneli Auer antoi psykiatrille ja psykologille luvan tavata lapsiaan tammikuussa 2007.

Puolustus esittää asian siksi, että pari viikkoa tapaamisen jälkeen Auer väitetysti viilteli lapsiaan, mitä puolustus pitää ristiriitaisena.

Poika kertoi murhayöstä

Neljä kuukautta murhan jälkeen poika on kertonut psykologille kuulleensa omasta huoneestaan murhayön tapahtumien kulun: särkyvän lasin äänen, äidin puhelun hätäkeskukseen ja isän huudot, ja maannut sängyssään jähmettyneenä.

Poika toisti kertomuksiaan vuonna 2011, ja niitä käsiteltiin murhaoikeudenkäynnissä. Vaasan hovioikeus päätyi asianajaja Markku Fredmanin mukaan pitämään pojan kertomuksia epäluotettavina.

Reilu vuosi murhan jälkeen tehdyssä haastattelussa poika kertoi voivansa hyvin. Väitettyjen seksuaali- ja väkivaltarikosten aikaan tehdyissä kouluterveydentarkastuksissa pojasta ei löytynyt merkkejä väkivallasta.

Poika on kertonut vuonna 2009 kouluterveydenhoitajalle, että häntä kiusasivat kotona pikkusiskot. Fredman kinniittää huomiota siihen, ettei poika syytä isosiskoa kiusaamisesta.

Syyttäjä on väittänyt perheen isosiskon manipuloineen ja kiusanneen nuorimpia sisaruksiaan.

Jälleen puolustus esittää terveystietoja, joiden mukaan pojan iho on todettu lääkärintarkastuksessa siistiksi vain kymmenen päivää väitettyjen tekojen jälkeen.

Syytteen mukaan Anneli Auer pahoinpiteli lapsiaan viimeisen kerran syyskuussa 2009.