Harmaana, tihkusateisena päivänä Pedersöressä Pohjanmaalla on sanalla sanoen – tavallista.
Tavarantoimittaja purkaa kuormaa hyvinvointikeskuksen pihalla.
Kylänraiteilla ei paljon liikettä näy.
Aikuiset ovat töissä, onhan kunnan työttömyysprosentti maan pienimpiä.
Lapsia on paljon, mutta he ovat kouluissa, päiväkodeissa tai sitten kotona, jossa varsinkin pienistä hoidetaan vielä leijonanosa.
Pellot on puitu, ne toistavat syksyn värejä: syvän vihreää, hehkuvaa ruskeaa ja talvea odottavaa mustaa.
Ei uskoisi, että tämä kunta on ollut puolen vuoden sadoissa uutisotsikoissa. Syynä on useimmiten ollut se, että täältä on kadottu.
Pedersöre nousi valtakunnan julkisuuteen, kun sieltä katosi helmi-maaliskuussa kolme miestä lyhyen ajan sisään.
Kaksi heistä sittemmin löytyi: toinen elossa, toinen kuolleena. Kolmas on yhä kadoksissa.
Ja sitten tuli tapaus Karf.
Itse asiassa Pedersöressä asunut perhe oli kadonnut jo toukokuussa 2024, mutta poliisi tuli asian kanssa ulos vasta vuotta myöhemmin.
Vanhemmat veivät seitsemän lastaan näiden sijoituspaikasta ja katosivat. Lapsia on nyt kahdeksan.
Saaga jatkuu: käräjäoikeus on vanginnut Karoliina ja Tommy Karfin poissaolevina epäiltyinä seitsemän lapsensa törkeästä vapaudenriistosta, mutta tapaus ei ehkä koskaan etene oikeuteen.
Ja aivan vastikään uutisten suunta kääntyi: tänne kadottiin. Meteoriitti putosi ilmeisesti Pedersöreen.
Katoamiset eivät kuitenkaan kerro asukkaiden mielestä kunnasta mitään, vaan ovat sattumaa.
– Eikä me Vöyriä pestä, lohkaisee pedersöreläinen ja viittaa KAJ'n Vöyrille tuomaan julkisuuteen.
Pedersöressä riittää lääniä, johon tai josta kadota. Maapinta-alaa on vajaat 800 neliökilometriä eli hieman enemmän kuin Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla yhteensä.
Asukkaita on runsaat 11 000, heistä 23 prosenttia on alle 15-vuotiaita. Väkiluku onkin monesta muusta kunnasta poiketen kasvussa.
Toki se myös maksaa: päiväkoteja ja kouluja on rakennettu miljoonilla euroilla, mikä on kasvattanut kunnan velkaa.
Pelkästään alakouluja on nyt 12. Osa hienoja, vanhoja puurakennuksia, tuoreimmat vastavalmistuneita ja moderneja.
Pohjanmaan radan junamatkustajille Pedersöre on tuttu, tavallaan.
”Seuraavana Pännäinen – Nästa: Bennäs.”
Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Ähtävä yhdistyivät aikanaan Pietarsaaren maalaiskunnaksi, mutta entisen emokaupungin nimestä haluttiin myöhemmin eroon.
Syntyi ”Pedersören kunta” – Suomen ainoa kunta, joka kertoo suomenkielisessä nimessään olevansa kunta.
Kolme kunnanosaa ovat luonnollisesti kunnanjohtajan mielestä samanarvoisia, mutta asukkailleen juuri se paras osa kuntaa.
Kyllä vanhan kunnan ylpeys elää. Aina pitää olla kolme samanlaista, jos joku saa. Jos rakennetaan Ähtävän jalkapallokentälle huoltorakennus, niin sellainen pitää saada myös Purmoon ja Pedersöreen.
Stefan Svenfors, kunnanjohtaja
Pedersöre oli aikanaan vielä paljon nykyistä suurempi, kertoo kunnanjohtaja Stefan Svenfors:
Kylistä kaikilla ei ole suomenkielistä nimeä; onhan Pedersören asukkaista 88 prosenttia ruotsinkielisiä.
Teiden nimetkin on käännetty helpon kaavan mukaan: Åsvägen on Åsintie, Stampovägen Stampontie.
Pitkin kuntaa mutkitellessa erot huomaa: kantatie 68 on osin uusittu ja rullaa niin kiiltävänä ja tasaisena, että nopeusrajoitus olisi helppo unohtaa.
Poikittaisliikenne toista pääväylää kohti taas on toista: päällystämätön tie muuttuu varoittamatta mutavelliksi ja kuski arivataseksi. Renkaat sutivat kohti seuraavaa kylää.
Yksi kylistä sai erityistä nostetta viime vuonna.
Äänestää pedersöreläiset toden totta osaavat. Kunnan äänestysprosentti pesee säännönmukaisesti maan keskiarvon 10–20 prosenttiyksiköllä.
Mutta mitä he muulloin tekevät?
Muun muassa kuorma-autojen perävaunuja, salaatteja, metallintyöstökoneita. Fresh on kunnan suurin työllistäjä, mutta suuria on monia muitakin: Ekeri, Elho, Nordic Lights ja Amada olivat toissa vuonna suurimmat yhteisöveron maksajat.
Pedersöressä on ollut käytännössä täystyöllisyys jo pitkään. Nyt tilanne on alkanut heiketä, mutta se tarkoittaa sitä, että työttömiä on vain runsaat kolme prosenttia.
– Töitä on, itse asiassa meillä on työvoimapula. Lisää vain porukkaa tänne, houkuttelee kunnanjohtaja Stefan Svenfors.
Työpaikkojen suhteen kunta on lähes 90-prosenttisesti omavarainen. Toki myös pendelöinti naapurikuntiin on vilkasta, molemmin puolin.
Metalli- ja elintarviketeollisuus ovat vahvoja, mutta kunnanjohtajan mukaan elinkeinoelämä on niin monipuolinen, että se kestää, vaikka jokin toimiala välillä notkahtaisikin.
Mutta tekevät pedersöreläiset pienempääkin: esimerkiksi leipää ja pullaa. Vuoden yritykseksi kunnassa valittiin Ala-Ähtävällä muutaman vuoden toiminut leipomo–kahvila Jeriko Gård.
Siellä Camilla ja Markus Smeds leipovat pitkälti tilan omasta viljasta jauhetusta jauhosta tuotteita, jotka paistetaan suuressa kiviuunissa.
Sen saamiseen liittyy tarina.
Kahvilainvestoinnin rahat olivat lopussa, eikä pankki halunnut enää lainata lisää, joten uuni oli jäädä hankkimatta.
Silloin soi puhelin. Lähes tuntematon tutun tuttu soitti ja sanoi, että hänellä on 100 000 euroa ylimääräistä ja hän voi lainata rahat uuniin.
Eihän se käy, ethän sinä edes tunne meitä, sanoi Markus Smeds.
– Mutta Herra tuntee, vastasi soittaja.
Pedersöre on uskonnollista seutua; kirkkoon kuuluu 78 prosenttia.
Ainakaan pariin vuoteen avioeroja ei ole kunnassa kirjattu. Rippikoululaisia sen sijaan riittää.
Pedersören kirkko on vanha ja kaunis – mutta se sijaitsee keskellä naapurikunta Pietarsaarta.
Ei sillä, ajellessa vastaan tuntuu jatkuvasti tulevan kunnan pyhä kolmikko: päiväkoti, koulu ja kirkko.
Uskonnollisuus näkyy myös politiikassa: KD on tehnyt nousua jo parikymmentä vuotta, ja nyt puolueella on valtuustossa vain yksi paikka vähemmän kuin ymmärrettävästi vahvalla RKP:lla.
Hengellisyyden kuntalaiset tunnistavat. Sen sijaan katoamisten kuntana asukkaat eivät Pedersöreä näe. Muut asiat korostuvat.
Palvelua on joka kunnan osassa: kouluja, päivähoitoa, melkein kaikkea löytyy joka kylästä, sanoo Gun Engström.
Pedersöressä katoamiset puhuttivat aikanaan, mutta eivät juuri enää. Kuuntele, miten kuntalaiset itse paikan kokevat:
Jollei halua mennä kirkkoon tai kulttuurikeskukseen tai käyttää jotain kunnan monista kentistä, halleista ja kaukaloista, voi aina mennä ulos.
800 neliökilometrin alueeseen mahtuu asutuksen, teollisuuden ja maatalouden lisäksi valtavasti luontoa: järviä, metsää, soita.
Yli 60 kilometriä pitkä Ähtävänjoki on tyyni ja luonto on vetäytymässä loppusyksyyn. Bockabron silta Saukonreitin varrella on marraskuisena arkipäivänä hiljainen.
Kesäisin tilanne on toinen: joki on suosittu melontapaikka ja Saukonreitti luonnossaliikkujien mieleen.
Ja se Ilveskivi. Ensin oli 16-metrinen siirtolohkare, jonka vuoksi Purmon kunnanvaakunassa komeili aikanaan ilves kivellä.
Tarina väittää, että Ilveskiven huipulta näkyy seitsemän kirkon tornit. Se on hyvin mahdollista.