Lisäajan antaminen osalle hyvinvointialueista saa lausuntokierroksella kannatusta.
Hallitus esittää lakiin väliaikaista muutosta, jonka myötä tänä vuonna vähintään nollatulokseen päässeet hyvinvointialueet voisivat saada aiempina vuosina kertyneiden alijäämien kattamiseen lisäaikaa. Lisäaikaa voitaisiin antaa jopa vuoden 2028 loppuun asti.
Muutoksesta huolimatta pääsääntönä pysyisi edelleen, että hyvinvointialueiden pitää kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kaikki lausunnon antaneet hyvinvointialueet katsovat lausunnoissaan, että lisäaika on tarpeen.
Moni kuitenkin pitää sen ehtoja liian tiukkoina.
Lisäajan ehtojen tiukkuus herättää kritiikkiä
Jopa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että yhden vuoden alijäämän sijaan lisäajan myöntämisessä pitäisi tarkastella kokonaisuutta.
Esimerkiksi viime viikkoina otsikoissa ollut Etelä-Karjalan hyvinvointialue katsoo, että lisäaikaa pitäisi antaa ainakin kaikille niille hyvinvointialueille, jotka ovat onnistuneet saamaan menojensa kasvun kansallisen keskiarvon tasolle.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö katsoo omassa lausunnossaan, että pelkästään vuoden 2025 alijäämän tuijottamisen sijaan, olisi hedelmällisempää tarkastella sitä, mihin suuntaan hyvinvointialueen talous on pidemmällä aikavälillä kehittynyt.
Esityksen perusteluissa todetaan, että 21:stä hyvinvointialueesta kymmenen tekee edelleen tänä vuonna alijäämää.
Mikäli tilinpäätösennusteet pitävät kutinsa, hyvinvointialueiden kumulatiivinen alijäämä tulee tänä vuonna olemaan yhteensä noin 2,2 miljardia.
Ensi vuodelle hyvinvointialueille esitetään 27,1 miljardin euron rahoitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus haukkaa tästä leijonanosan eli 26,6 miljardia. Pelastustoimen rahoitus on noin 590 miljoonaa.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen mukaan tieto lisäajan mahdollisuudesta tuli alueille aivan liian myöhään. Hyvinvointialueen mukaan he kuulivat suunnitelmista vasta elokuussa.
Hyvinvointialueen mukaan lisäajan myöntämisen pitäisi perustua kokonaisharkintaan, eikä kuluvalta vuodelta kertyvä, pieni alijäämä saisi olla este lisäajan saamiselle.
– Tämä on käytännössä tarkoittanut, että asiaa on voitu käsitellä luottamuselimissä vasta elo-syyskuun aikana. (...) Taannehtiva lainsäädäntö asettaa alueet oikeudellisesti kohtuuttomaan asemaan heikentäen ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.
Useampi hyvinvointialue arvioi, että mikäli alijäämien kattamiseen ei annettaisi lisäaikaa, alueen sote- ja pelastustoimen lakisääteiset palvelut vaarantuisivat. Näin arvioi muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on vakuuttanut, että hallitus turvaa viime kädessä perustuslain mukaiset riittävät sote-palvelut lisärahoituksella.
Aivan kuten paljon otsikoissa ollut Etelä-Karjala, myös Varsinais-Suomen hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta, mutta sitä ei ole myönnetty.
Alueella on oikeus lisärahoitukseen, jos perustuslaissa turvattujen riittävien palvelujen järjestäminen on muuten vaarassa.
Lisärahoituksen ohessa yksi vaihtoehto on arviointimenettely, joka voi johtaa alueiden yhdistämiseen. Arviointimenettelyyn on joutunut tähän mennessä kolme hyvinvointialuetta: Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa.
Menettelyyn joutuneet alueet saavat taloutensa sopeuttamiseen lisäaikaa, mutta sen hinta on kova. Alueille loppukesästä asetettujen arviointiryhmien kädenjälki näkyy jo Lappiin ja Keski-Suomeen esitetyissä kovissa säästötoimissa.
Kaksikaan lisävuotta ei välttämättä riitä
Osa hyvinvointialueista toteaa, että lisäaikaa alijäämien kattamiseen pitäisi antaa vähintään kaksi vuotta. Lausuntokierroksella olleessa esityksessä ennen vuotta 2025 kertyneet alijäämät tulisi kattaa joko vuoden 2027 tai 2028 loppuun mennessä.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue esittää, että kaikille hyvinvointialueille tulisi antaa lisäaikaa vuoden 2029 loppuun asti. Riippumatta siitä, onko niiden tulos tänä vuonna alijäämäinen vai ei.
Päijät-Hämeen mukaan alijäämien kattamistavoitteen sijaan hyvinvointialueiden ohjauksessa pitäisi keskittyä siihen, että ne saavat taloutensa tasapainoon eli tilaan, jossa uutta alijäämää ei synny.
Lausuntopalautteen lisäksi nyt esitetyt muutokset saavat tukea myös eduskunnasta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut ensi vuoden budjettia koskevassa lausunnossaan lisäajan antamisen olevan välttämätöntä.
Valiokunnan mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut toimimattomaksi ja ongelmalliseksi. Vuonna 2026 hyvinvointialueisiin kohdistuu uusi, noin 190 miljoonan lisäleikkausten tarve muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaratkaisujen vuoksi, valiokunta toteaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Krista Kiuru väläytti maanantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että arviointimenettelyyn voisi joutua ensi vuonna jopa yli puolet hyvinvointialueista.
Lain mukaan hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn, jos tietyt taloudelliset kriteerit täyttyvät. Kriteerejä ovat muun muassa se, että hyvinvointialue ei onnistu kattamaan alijäämiään määräaikaan mennessä ja alueelle on myönnetty lisärahoitusta.
– On varsin selvää, että näitä alueita on monta. Onko niitä yksitoista, se jää nähtäväksi ensi vuoden alussa, Kiuru perusteli näkemystään Ylen A-studiossa.
Alijäämien kattamista koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy perjantaina. Lait on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.
Hyvinvointialueiden rahoitus puhutti myös viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla 23.10.2025. Oppositio vaati hallitusta antamaan kaikille hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen.