Suomalainen kuluttaa keskimäärin neljä kananmunaa viikossa, mikä tekee 12 kiloa vuodessa. Munia syödään yhä enemmän, ja suosio näkyy myös kanalaharrastajien määrissä.
Ruokaviraston tilastojen mukaan Suomessa on 12 600 harrastekanatarhaa, joissa tepastelee varovaisenkin arvion mukaan yli 200 000 kanaa. Laskelmien taustalla on oletus, että yhden kanalan parvessa on parisenkymmentä lintua.
Harrastekanojen pitäjien määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli 75 prosenttia.
Brahma on kookas ja värikäs rotu
Vöyrillä Pohjanmaalla eläintenhoitaja Elin Widlöfin pihamaalla tepastelee parinkymmenen kanan parvi, joukossa myös kolme kukkoa. Ne ovat brahma-rotua, joka on alun perin kotoisin Aasiasta, Brahmaputra-joen varrelta.
Widlöf päästää kanat joka aamu ulos häkistä juoksentelemaan pihalle, paitsi talvella.
Hän päätti hankkia brahma-kanoja, koska ne ovat näyttäviä ison kokonsa ja värityksensä vuoksi. Tämä on jo Widlöfin kolmas kanaparvi, jonka hän on itse hautonut hautomakoneella.
Widlöfin mukaan kanaparvi pysyy hyvin tontilla – paitsi silloin, kun naapurissa on lapsia, sillä silloin uteliaat kanat suuntaavat sinne.
Kanat ovat paitsi uteliaita myös herkkusuita:
– Viime kesänä kanat söivät kaikki pihan viinimarjat.
Brahma-kanat eroavat tavanomaisesta tarhakanasta koon, painon ja höyhenpeitteen perusteella. Paksu höyhenpeite ulottuu niillä koiven kynteen asti.
– Eräs kaverini lohkaisi kerran, että nämä kanat juoksevat kuin Kim Kardashian. Niillä on kuulemma yhtä iso peppu, Widlöf nauraa.
Haamutarhoja rekisterissä?
Ruokaviraston erityisasiantuntija Laura Havukainen kertoo, että rekisterissä on tällä hetkellä 12 600 harrastekanankasvattajaa. Yli puolet heistä asuu Pohjanmaan rannikolla, Lounais-Suomessa sekä Uudellamaalla.
– Keskimääräinen kanaparven koko on 10–30 yksilöä.
Havukaisen mukaan olisi erittäin tärkeää, että kaikki lemmikkikanojen pitäjät ilmoittaisivat kanansa Ruokavirastolle mahdollisten epidemioiden varalta.
– Myös tarhauksen lopettamisesta olisi hyvä ilmoittaa. Muuten rekisteriin jää niin sanottuja haamutarhaajia.
Munia riittää omiin ja naapureiden tarpeisiin
Kanaparvi pitää Widlöfin kolmihenkisen perheen sekä naapurit kananmunissa. Brahma-kana tuottaa noin 160 munaa vuodessa. Koko parvi tuottaa siis lähes 3 000 munaa vuodessa.
– Tämä määrä riittää kyllä itselle ja naapureillekin, Elin Widlöf sanoo.
Vöyrillä kanat saavat kesällä kaivella vapaasti matoja ja syödä marjoja pihalla.
– Syötän kanoille täysrehua sekä fermentoitua eli hapatettua puuroa herneistä, kaurasta ja ohrasta. Se on kanojen suurinta herkkua, Widlöf kertoo.
Pihamaalla käyskentelevien brahma-kanojen munien keltuainen on kirkkaan oranssi, eli aivan erivärinen kuin kaupan munissa.
– Minusta ne maistuvat ihan erilaisilta kuin kaupasta saatavat munat, mutta ehkä siinäkin vaikuttaa tieto siitä, että nämä kanat elävät hyvää elämää.
