Työelämässä on käytössä monenlaisia soveltuvuustestejä, joista osa ei ole tieteellisesti toimivaksi todistettuja.
Yle kertoi työpaikkojen näennäistieteellisistä testeistä aiemmassa jutussa. Siinä tutkijat kritisoivat muun muassa rekrytoinneissa käytettäviä testejä.
– Jos katsomme esimerkiksi Suomen kymmentä suurinta rekrytointiyritystä, niin ainoastaan kaksi niistä näyttäisi tarjoavan sellaisia testejä, jotka ovat tutkittuja psykologisia testejä, joissa tarvitaan testaajaksi psykologi, tieteenfilosofi ja akatemiatutkija Inkeri Koskinen sanoi Ylelle.
Tutkijaryhmän esittämä kritiikki työelämässä käytettävien persoonallisuus- ja soveltuvuustestien tieteellisestä pätevyydestä ei yllätä Henkilöstöala ry:n toimitusjohtaja Merru Tuliaraa.
Hän kuitenkin puolustaa alan ammattilaisia.
– Testejä on monenlaisia, mutta ammattimaiset rekrytoijat valitsevat sellaisia, joilla on näyttöä toimivuudesta ja hyödyistä. Jos näin ei olisi, huonot rekrytoinnit kävisivät nopeasti ilmi, Tuliara sanoo.
Tuliaran mukaan oikein toimivissa henkilöstöalan yrityksissä testien käyttöön on koulutus, ja testejä tulkitaan asiantuntevasti.
– Tietysti alalla voi olla myös toimijoita, jotka eivät toimi vastuullisesti tai kouluta tekijöitään riittävästi, mutta se ei koske järjestäytyneitä yrityksiä, hän sanoo.
Rekrytointiala kasvaa, Suomessa yli 120 miljoonan euron toimintaa
Rekrytointialalla käytetään yhä enemmän psykologisia testejä, joiden avulla pyritään arvioimaan työnhakijoiden soveltuvuutta ja potentiaalia.
Elokuussa 2025 henkilöstöalan kokonaisliikevaihto, joka sisältää vuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalvelut sekä lisäpalvelut, oli Suomessa 121,4 miljoonaa euroa.
Ala on siis suuri, joskin liikevaihto laski viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 9,4 prosenttia.
Tuliaran mukaan Henkilöstöala ry:llä on jäsenyrityksilleen selkeät ohjeet. Niiden mukaan arviointimenetelmien on oltava luotettavia, tulokset on tulkittava asiantuntevasti, ja työnhakijalle on aina annettava palaute.
– Näin varmistetaan, että prosessi on läpinäkyvä ja eettinen. Jos testin tuloksista ei kerrota työnhakijalle, se on jo hälytysmerkki.
Tuliara ei usko, että suurin osa alalla käytetyistä testeistä olisi tieteellisesti vertaisarvioimattomia.
– Kyllä näkemyksiä voi olla monia siitä, mitä tieteellisesti todistettu tarkoittaa, hän sanoo.
”Me käytämme vain vertaisarvioituja testejä”
Academic Workin Head of Operations Tanja Sikström sanoo, että heidän yrityksessään testaus perustuu vain tieteellisesti tutkittuihin ja validoituihin menetelmiin.
– Me käytämme persoonallisuustestejä sekä kognitiivista kyvykkyyttä mittaavia testejä. Nämä eivät ole mitään meidän omia testejämme, vaan meillä on testikumppani nimeltä Alva Llabs. Meille on tärkeää, että testit on todistettu tieteellisesti toimiviksi ja että ne oikeasti ennustavat työn suoritusta, Sikström kertoo.
Kognitiivista kyvykkyyttä mittaava testi on psykologinen testi, joka arvioi ihmisen ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn liittyviä perustoimintoja, kuten oppimiskykyä, päättelyä ja ongelmanratkaisua.
Persoonallisuustesti arvioi yksilön käyttäytymistapoja, ajattelua, ja vuorovaikutustyyliä, kuten piirteitä, taitoja ja mieltymyksiä.
Sikström tunnistaa, että erilaisia testejä on liikkeellä, mutta ei kommentoi asiaa muuten kuin oman yrityksensä osalta.
– Totta kai alalla on vaihtelevia käytäntöjä, mutta me olemme keskittyneet siihen, että meidän menetelmämme perustuvat oikeasti tieteelliseen pohjaan, hän sanoo.
Psykologi tekee testit
Bolt Worksin psykologikonsultti Kia Hietakangas sanoo, että heidän arviointinsa perustuvat tutkittuihin ja monimenetelmäisiin arviointiprosesseihin.
– Me käytämme tieteellisesti tutkittuja testejä ja tarkastamme, että ne täyttävät psykometriset kriteerit, Hietakangas sanoo.
Hietakangas on koulutukseltaan psykologian maisteri ja on työskennellyt Bolt Worksilla psykologikonsulttina kolme vuotta. Hänen vastuullaan ovat yrityksen henkilöarvioinnit ja muutosturvavalmennukset, joissa molemmissa hyödynnetään psykologisia testejä.
Hietakangas sanoo, että Bolt Worksilla henkilöarvioinnit perustuvat useisiin menetelmiin ja psykologiseen haastatteluun.
Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan osa markkinoilla olevista testeistä ei täytä tieteellisiä kriteerejä, ja niitä saatetaan käyttää myös ilman psykologin osaamista. Kysyttäessä villien käytäntöjen olemassaolosta Hietakangas ei halua kommentoida.
Hietakankaan mukaan kuitenkin juuri ammatillinen vastuu ja tieteellisesti tutkittujen välineiden käyttö ovat edellytys luotettaville arvioinneille.
– Kun psykologinen testaus tehdään huolellisesti ja ammattietiikan mukaisesti, se antaa työnantajalle ja työnhakijalle arvokasta tietoa. Mutta se vaatii, että työ tehdään oikein, hän sanoo.