Kemijärvelle suunnitteilla olevat pumppuvoimalat toisivat sähköjärjestelmään säätövoimaa ja laskisivat sähkön hintaa.
Pumppuvoimalla varastoidaan sähköä pumppaamalla vettä ylöspäin altaaseen halvan sähkön aikana. Sähkön kysyntä- ja samalla myös hintapiikin aikana voimala tuottaisi sähköä markkinoille.
Energiateollisuuden ja biotalouden konsultti AFRY on tehnyt Kemijoki Oy:lle selvityksen, jonka mukaan reilun tuhannen megawatin lisäys säätövoimaan tuottaisi kaikille sähkönkäyttäjille yhteensä 200 miljoonan euron hyödyn.
– Jos laskee tuosta 200 miljoonasta eurosta vuositasolla siten, että Suomen sähkönkulutus voi muutaman vuoden päästä olla sata terawattituntia, niin siitä tulisi 0,2 senttiä per kilowattitunti, eli muutama prosentti, laskee Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Petri Vihavainen.
Keskimääräisessä, 20 000 kWh vuodessa kuluttavassa omakotitalossa säästö voisi olla 40 euroa vuodessa.
Konsultin laskelmassa on käytetty sähkön hintaa pitkälle tulevaisuuteen ennustavaa sähkömarkkinamallia ja mallinnettu tilannetta pumppuvoiman kanssa ja ilman pumppuvoimalaa.
Pienikin lisäsähkö laskee hintapiikkejä
Vihavaisen mukaan säätövoiman lisääminen kalliin sähkön aikaan laskee sähkön hintaa enemmän kuin kysynnän lisääminen halvan hinnan aikaan.
Hän sanoo, että öisin sähköä on runsaasti tarjolla, joten pumppauksen lisäyksellä on kohtalaisen pieni vaikutus.
– Korkean kysynnän aikaan pienelläkin tuotannon nousulla voi olla merkittävä sähkönhintaa laskeva vaikutus, Vihavainen sanoo.
Myös sähkön kantaverkosta vastaavassa Fingridissä uskotaan, että pumppuvoimaloiden reilun tuhannen megawatin teho laskisi sähkön hintaa, kuten minkä tahansa jouston lisääminen sähköjärjestelmään.
– Pienemmälläkin teholla olisi merkitystä. Kysyntäpiikkien aikaan käyrät ovat jyrkemmät kuin pienen kysynnän aikaan, sanoo Fingridin sähköjärjestelmän hallinnan johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo.
Kolme yhtiötä kaavailee Kemijärvelle neljää pumppuvoimalaa, joiden teho olisi yhteensä 1 250 MW.
Kemijoki Oy:n voimalan maksimiteho olisi 550 MW. Maksimiteholla voimalaa voisi ajaa kahdeksan tuntia.
Vaakakupissa hyötyjä ja haittoja
Pumppuvoimalat ovat herättäneet ristiriitaisia näkemyksiä Kemijärvellä.
Pelkistettynä kysymys on sähköjärjestelmälle sekä kuluttajille tulevista hyödyistä ja toisaalta kielteisistä vaikutuksista ympäristöön.
Petri Vihavainen sanoo, että ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja suurin vaikutus tulee rakennusaikana.
– Kala-asiat ovat kalastajien mielissä. Poroihmiset miettivät laidunalueen menetyksiä, mökkiläiset kiinteistöjensä arvon alennuksia. Yläaltaan rakentaminen tarkoittaa sadan hehtaarin kokoisen metsän kaatamista, Vihavainen listaa huolenaiheita.
Toiseen vaakakuppiin Vihavainen nostaa suomalaisen sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden parantumisen sekä sähkön hinnan tasaamisen ja alenemisen.
Pumppuvoimaloilla voi nähdä myös myönteistä vaikutusta ympäristöön, jos niitä tarkastellaan ilmaston kannalta.
– Ne mahdollistaisivat siirtymää puhtaaseen sähköjärjestelmään ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen, sanoo Fingridin Uusitalo.
Osta halvalla, myy kalliilla
Pumppuvoiman liike-idea on yksinkertainen. Tarkoitus on ostaa energiaa varastoon sähkön ollessa halpaa ja myydä sitä markkinoille ostohintaa kalliimmalla.
Investointipäätökseen on vielä kuitenkin matkaa.
Kemijoki Oy tekee parhaillaan ympäristövaikutusten arviointien selvittelyä. Se on nyt loppusuoralla ja seuraavaksi alkaa useamman vuoden kestävä hankkeen luvitusvaihe.
Vihavaisen mukaan neljä vuotta kestävä rakentaminen alkaa sen jälkeen, kun päästään investointipäätösvaiheeseen.
– Laitos olisi käytössä vuoden 2032 loppupuolella, jos kaikki menee kuten olemme olemme suunnitelleet.
Kemijärvi on hyväksynyt jokaisen neljän pumppuvoimalan kaavoitusaloitteen. Kustannuksista vastaavat yhtiöt. Lopullisesti kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto.
