Ministeri Kaisa Juuso syytti Laphan säästöistä hyvinvointialuetta – tarkastimme faktat

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viimeviikkoinen vierailu Kemissä on johtanut värikkääseen somesyyttelyyn.

Kaisa Juuso tummansinisessä toppatakissa puhuu mikrofoniin ulkona.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viime viikonlopun vierailu Kemissä sai raivoisan vastaanoton. Kuva: Annu Passoja / Yle

Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan eli Länskän muuttaminen käytännössä suureksi terveyskeskukseksi on saanut tunteet käymään kuumina.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viime viikonlopun vierailu Kemissä sai raivoisan vastaanoton lappilaisten syyttäessä omaa ministeriä Länskän kohtalosta.

Syytöksiä ovat saaneet myös Lapin hyvinvointialueen päättäjät ja virkahenkilöt, nykyinen ja edellinen hallitus sekä muut ministerit.

Selvitimme, kuinka asiat ovat menneet ja kuka niistä on päättänyt. Kysymyksiin vastasivat sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Merituuli Mähkä sekä Lapin hyvinvointialueelta hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela, terveyspalveluiden toimialajohtaja Miia Palo ja aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.).

Väite 1: Soteuudistus ei ole nykyisen hallituksen käsialaa, vaan edellisen

Näin väittää oululainen kansanedustaja Jenna Simula (ps.) Facebookissa.

Tulos: Pitää paikkansa. Soteuudistuksen valmistelu aloitettiin jo Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella (2015–2019), mutta sen hyväksyi eduskunta viime vaalikaudella.

Terveydenhuoltolain muutokset tulivat voimaan vuonna 2017, jolloin eroteltiin laajan päivystyksen sairaalat ja muut ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaalat.

Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella (2019–2023) turvattiin Lapin kahden ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan malli ensin siirtymäajaksi, sitten pysyvästi. Lisäksi päätettiin oikeudesta hakea erilliskorvausta lisäkustannuksiin, joita kahden päivystyssairaalan ylläpidosta tulee.

Tämä kumottiin sairaalaverkkolaissa, joka hyväksyttiin viime joulukuussa.

Äänestystulos taululla.
Eduskunnan täysistunnossa 17.12.2024 äänestettiin useiden yöpäivystysten lakkauttamisesta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Väite 2: Hyvinvointialue päättää, missä laajuudessa erikoissairaanhoitoa järjestetään Kemissä

Näin väittää Kaisa Juuso Facebookissa.

Tulos: Pitää paikkansa. Länsi-Pohjan sairaalan tulevaisuus on kiinni valtiovarainministeriön asettamasta arviointiryhmästä, joka esittää, että sairaalasta tulisi käytännössä terveyskeskus. Tällöin esimerkiksi yöpäivystyksessä olisi vain yleislääkäreitä ja akuuttilääkäreitä. Lopullisesti asiasta päättää Lapin hyvinvointialue.

Tällä hallituskaudella tehty terveydenhuoltolain muutos, eli niin sanotusta sairaalaverkkolaki kuitenkin määrittelee, että Lapissa on vain yksi laajan päivystyksen keskussairaala.

Hyvinvointialueen hallitus esittää, että Länsi-Pohjan sairaalan yöpäivystys supistetaan perusterveydenhuollon tasolle. Vuoden vaihteen jälkeen sairaalassa ei tehdä enää yöaikaisia leikkauksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vieraili viime viikonloppuna Kemissä. Näin hän kommentoi vierailua ja vastuutaan Länsi-Pohjan keskussairaalan tilanteessa. Video: Risto Koskinen / Yle

Väite 3: Esitys useamman vuodeosaston sulkemisesta ja Ivalon yöpäivystyksen lakkauttamisesta on keskustavetoisen hyvinvointialueen oma ajatus

Näin väittävät Kaisa Juuso ja Jenna Simula Facebookissa.

Tulos: Pitää paikkansa. Vuodeosastojen sulkeminen ja Ivalon yöpäivystyksen lakkauttaminen ovat osa Laphan virkahenkilöiden valmistelemia säästöesityksiä.

Esitysluonnoksessa Ivalon ympärivuorokautinen päivystys korvautuisi kiirevastaanotolla ja etälääkärituella. Öisin Ivalossa olisi hoitajia vuodeosaston ja kiireellisen hoidon vuoksi, taustatukea he saisivat etälääkäriltä.

Aluehallitus ei ole hyväksynyt esitystä eikä siitä ole vielä päätöksiä.

Viittaaminen keskustaan juontanee siihen, että sdp:llä ja keskustalla on enemmistö hyvinvointialueen päättäjäpaikoista.

Laphan terveyspalvelujohtaja Miia Palo kertoo Ivalon yöpäivystyksen muutoksista. Video: Samuli Holopainen / Yle

Väite 4: Kaisa Juuson allekirjoittama sairaalaverkkolaki kieltää raskaan kirurgian Kemistä

Näin väittää torniolainen europarlamentaarikko Katri Kulmuni (kesk.) Facebookissa.

Tulos: Pitää paikkansa. Vaativa kirurginen leikkaustoiminta ja kirurgian erikoisalan vuodeosastohoito loppuvat vuoden loppuun mennessä, sillä laki kieltää raskaan kirurgian Kemissä.

Vaikka Kaisa Juuso olisi itse kieltäytynyt lain allekirjoittamisesta tai jopa eronnut ministerin virastaan, laki olisi tullut silti voimaan eduskunnan hyväksyttyä sen.

Länsi-Pohjan keskussairaalan pääsisäänkäynti.
Länsi-Pohjan keskussairaalasta poistuu raskas kirurgia. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Väite 5: Kun Länskä heikkenee, rahat valuvat OYS:iin ja koko Lappi heikkenee

Näin väittää Katri Kulmuni Facebookissa.

Tulos: Jää nähtäväksi. Laphalla ei ole vielä arviota siitä, kuinka paljon lappilaisia siirtyy käyttämään Pohjois-Pohjanmaan, Pohteen, hyvinvointialueen palveluita.

Jos Pohteen käyttö lisääntyy, yhä enemmän Laphan rahoituksesta ohjautuu Pohteen laskutukseen. Lapin keskussairaalan palvelut täytyy myös mitoittaa vastaamaan niiden käyttötarvetta.

Synnytykset loppuivat Länsi-Pohjan sairaalassa vuonna 2024, minkä jälkeen yli puolet alueen synnyttäjistä on siirtynyt Rovaniemelle ja osa Ouluun.

Juttua muokattu 3.11 kello 11:24. Korjattu väitettä 2: Juuso ei väittänyt, että hyvinvointialue päättää yöpäivystyksen lakkauttamisesta. Korjattu tätä kappaletta kauttaaltaan.

4.11. kello 13:07. Korjattu väitteen 1 kohtaa, jossa puhutaan lisäkorvauksesta kahden päivystyksen ylläpitämiseen. Laki mahdollistaa korvauksen hakemisen, mutta sen maksamisesta päättää hallitus ja eduskunta. Päätös kumottiin sairaalaverkkolain uudistuksen yhteydessä.