Käpyjen käsittely karistamolla näyttää yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä.
Liian kosteassa tilassa siemenet homehtuvat ja liian lämpimässä käsittelyssä niille käy kuin kananmunille: siemenen sisällä oleva valkuainen keittyy ja siemen kuolee.
Käytännössä sopivaa kosteutta ja lämpötilaa valvotaan ja säädetään mittareilla. Pataman karistamolla on neljä työntekijää.
– Meidän laitteet on aika pitkälle koneellistettuja. Sen vuoksi me emme tarvitse täällä hirveästi henkilökuntaa, sanoo Saarijärven karistamon laitemestari Kari Vuokko.
Siemen Forelia on Metsähallituksen tytäryhtiö, joka tuottaa ja myy jalostettuja metsäpuiden siemeniä Suomeen ja Pohjoismaihin.
Saarijärvellä Pataman karistamolla yritys tuottaa havupuiden eli männyn, kuusen ja lehtikuusen siemeniä. Kävyt ovat peräisin yrityksen sopimusviljelyksiltä eri puolilta Suomea.
Karistamo on perustettu Saarijärvelle 60 vuotta sitten. Nyt sinne on investoitu uusi, kaksi miljoonaa euroa maksanut halli. Investointi parantaa karistamon energiatehokkuutta sekä turvaa siemenhuoltoa myös tuleville vuosikymmenille.
Karistamo kykenee käsittelemään vuodessa noin miljoonaa litraa käpyjä.
Miljoona käpylitraa tuottaa satoja miljoonia siemeniä
Miljoonasta käpylitrasta kertyy noin viisituhatta kiloa siemeniä. Kappalemääränä tämä tarkoittaa 750 000 000 siementä.
Siemenistä kolmasosa menee taimitarhoille. Loput päätyvät metsäkoneyrittäjille ja maanomistajille suoraan kylvettäviksi. Suomessa suositaan yllättävän paljon siemenkylvöä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.
– Kylvö on huomattavasti edullisempaa kuin taimien istutus. Lisäksi kylväminen on kevyempää ja nopeampaa työtä, kertoo va. toimitusjohtaja Marko Tynkkynen Siemen Foreliasta.
Kun metsää uudistetaan kylvämällä, hehtaarille kylvetään noin 50 000 siementä. Taimina samalle alalle istutetaan 2 000 puuta.
Siemenkylvöstä seuraa hukkaa ja isompia raivaustöitä kuin taimien istutuksesta. Toisaalta, siemenistä kylvetty alue kestää istutettua taimikkoa paremmin hirvituhoja.
Siementen jalostaminen perustuu varttamiseen
Siemen Forelialla on noin sata siemenviljelystä ympäri maan. Pääosa siemenviljelystä kohdistuu metsätalouden kannalta merkittäviin puulajeihin, kuten mäntyyn ja kuuseen.
Siementen jalostus perustuu varttamiseen. Varttaminen tarkoittaa menetelmää, jossa toisen puun oksa liitetään kasvamaan toisen puun runkoon. Käytännössä se tarkoittaa, että valikoitujen puiden vartteet risteytyvät keskenään ja tuottavat jalostusarvoltaan parempaa siementä. Menetelmän yksi etu on sen nopeus.
– Se pystyy periaatteessa tuottamaan siementä heti varttamisen ja istutuksen jälkeen. Muuten saisi odotella parikymmentä vuotta, ennen kuin puu niin sanotusti sukukypsä, Tynkkynen kertoo.
Jalostetut siemenet ovat suurempia kuin metsikkösiemenet, mikä auttaa niiden kasvuun lähdössä. Lisäksi jalostettu siemen kasvaa keskimäärin viidenneksen metsikkösiemeniä nopeammin.