Ukrainalainen Irina Gorkun-Silén oli juuri palannut kotimaastaan Suomeen, kun hänen 11-vuotias tyttärensä Nicole kertoi koulussa sattuneesta kuohuttavasta tapauksesta.
– Musiikin tunnilla lapsille esiteltiin venäläistä musiikkia ja kaikkien piti laulaa venäläinen Kalinka-laulu. Nicole sanoi, että hän on ukrainalainen, eikä halua käyttää venäjän kieltä. Opettaja vastasi, että koulussa ei puhuta sodasta.
Gorkun-Silén on itse muusikko ja huilisti. Hän on asunut Suomessa pitkään, hänen miehensä on suomalainen, ja myös tytär on syntynyt Suomessa.
– Nicole ymmärsi, että jos hän ei laulaisi, hän saisi huonon arvosanan. Joten hän lauloi. Tilanne kuitenkin järkytti häntä syvästi, äiti kertoo.
– Mitä jos luokassa olisi hänen sijastaan ollut ukrainalaislapsi, jonka vanhemmat venäläiset olisivat tappaneet?
Gorkun-Silén ihmettelee, miksi eri musiikkikulttuureihin tutustuminen aloitettiin venäläisestä musiikista. Hän pitää tapausta sodan aloittajan, hyökkääjän normalisointina.
Kalinka on venäläinen laulu, joka on tullut tunnetuksi erityisesti Puna-armeijan kuoron esittämänä. Ympäri maailmaa esiintynyt kuoro on ollut entisen Neuvostoliiton ja myös nyky-Venäjän merkittävä kansallinen symboli.
Suomessa laulu on monelle tuttu. Kouluissa Kalinkasta on laulettu sekä suomen- että ruotsinkielistä versiota, joissa pieni osa kertosäkeestä on usein laulettu venäjäksi.
Espoolaiskoulussa on käytössä Da capo -niminen ruotsinkielinen musiikin oppikirja, jossa Kalinkan sanat ovat sekä ruotsiksi että venäjäksi. Koulu ei kerro Ylelle tarkemmin, millä kielellä tunnilla laulettiin.
Rehtori: Koulu noudattaa opetussuunnitelmaa
Nicole käy Espoossa ruotsinkielistä Storängenin koulua, jonka rehtori Ellinor Hellman toteaa, ettei voi kommentoida yksittäistapauksia. Hellmanin mukaan koulu toivottaa tervetulleiksi kaikki lapset taustasta riippumatta ja noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa.
– Musiikin kaltaisissa oppiaineissa oppilaat voivat kohdata erilaisia kulttuuri-ilmaisuja, jotka on valittu luokkahuoneeseen sopiviksi huolellisesti ja kasvatustieteellisin perustein, Hellman kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.
– Opettajia rohkaistaan vastaamaan oppilaiden kysymyksiin harkiten ja koko ryhmän tarpeet huomioon ottaen, rehtori kertoo.
Opetushallituksesta todetaan, että Ukrainan sodan takia jotkut kulttuuriset sisällöt voivat herättää voimakkaita tunteita ja että näitä tunteita olisi hyvä käsitellä oppilaiden kanssa.
– Jos oppilas musiikin opetuksessa kokee jonkin tehtävän tai laulun epämiellyttäväksi esimerkiksi henkilökohtaisista tai perhesyistä, opettajalla on pedagoginen harkintavalta ja myös mahdollisuus tehdä joustavia järjestelyjä, kommentoi Opetushallituksen juristi Heidi Ruonala.
– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisen kappaleen valitsemista, säestämistehtävää tai muuta osallistumisen tapaa, Ruonala kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.
”Onko venäläisen kulttuurin levittäminen kouluissa sopivaa?”
Tapaus on järkyttänyt Suomessa asuvia ukrainalaisia, joista moni uskoo vahvasti, että kulttuuri ei ole politiikasta irrallinen asia. Tapahtuneesta on keskusteltu laajasti sosiaalisessa mediassa.
– Olemme todella surullisia tästä tilanteesta. Herää kysymys, onko venäläisen kulttuurin levittäminen kouluissa sopivaa, sanoo puheenjohtaja Vassili Goutsoul Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:stä.
Koululaisen äiti Irina Gorkun-Silén sanoo, että tämä ei ole ensimmäinen tapaus Suomessa, jossa Venäjän kieli ja kulttuuri asettaa ukrainalaiset epämiellyttävään tilanteeseen.
Gorkun-Silén muistuttaa, että vaikka monet ukrainalaiset ymmärtävät venäjää ja osaavat puhua sitä, kieli on ukrainalaisille traumaattinen. Se on niiden ihmisten kieli, jotka parhaillaan tappavat ukrainalaisia, hän toteaa. Ukrainalaisäitiä ihmetyttää, että tämä ei tunnu olevan suomalaisille selvää.
Esimerkiksi suuri osa ukrainalaisille Suomessa tarjotuista palveluista on vain venäjän kielellä. Pääkaupunkiseudulla suomen kielen kursseja ei juurikaan ole ukrainaksi vaan ainoastaan venäjäksi. Lisäksi monessa tilanteessa ukrainankielisen tulkin tilalla on venäjänkielinen tulkki, kertoo ukrainalaisten yhdistys.
Venäjä ei ole ukrainalaisille neutraali kieli. Heidän näkökulmastaan se on väkivallan, sodan ja painostuksen kieli. Näin sanoo kotouttamisen asiantuntija Eilina Gusatinsky.
– Venäjän kielellä on historiallinen painolasti, se on venäläistämisen ja ukrainalaisen identiteetin tukahduttamisen symboli, Gusatinsky sanoo.
– Jos tätä ei tunnisteta, ajaudutaan helposti tahattomasti uusintamaan vanhaa kolonialistista mallia, jossa ukrainalainen kulttuuri jää jälleen varjoon niin kutsutussa yhteisessä jälkineuvostoliittolaisessa tilassa.
On tärkeää, että ukrainalaisten integraatio Suomessa perustuu kunnioitukselle ja sille, että ukrainalainen identiteetti tunnustetaan itsenäiseksi ja arvokkaaksi, Gusatinsky korostaa.
Juttua muokattu 6.11. klo 14:37: Muutettu Eilina Gusatinskyn asema kotouttamisen asiantuntijaksi.
Muokattu 12.11. klo 16.53: Lisätty kappaleet suomalaiskouluissa laulettavista Kalinka-laulun versioista ja espoolaiskoulussa käytössä olleesta musiikin oppikirjasta.