Palkkojen avoimuutta koskevan direktiivin vieminen lakiin takkuaa edelleen.
Hankkeen ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Helsingin Sanomat uutisoi hallituksen sisäisestä kiistasta jo heinäkuussa. Sen jälkeen neuvottelut ovat kuitenkin edenneet ja hallituspuolueet ovat löytäneet sovun monesta asiasta.
Nyt asian etenemistä jarruttaa enää kysymys sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä.
Palkka-avoimuus itsessään jakaa selvästi esimerkiksi työmarkkinaosapuolia, mutta poliittisesti isoimmaksi kompastuskiveksi on muodostunut direktiivin osana oleva sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöönotto työpaikoilla.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi palomiehen sijaan käytetään sukupuolineutraalia ammattinimikettä eli pelastajaa.
Perussuomalaisten vastahankaisuudesta huolimatta direktiivi ei jätä asian suhteen juurikaan liikkumavaraa. Sen mukaan työnantajat ovat velvoitettuja varmistamaan, että niin työpaikkailmoitukset kuin tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja.
Lait oli tarkoitus antaa eduskunnalle tänä syksynä muiden ensi vuoden budjettiin vaikuttavien lakien yhteydessä, mutta toisin kävi.
Nyt käsittelyaikatauluksi on merkitty vuoden viimeiset viikot, mikä käytännössä tarkoittaa, että lakien eduskuntakäsittelyn aloitus venynee vähintään helmikuulle.
Esitykselle tulee kiire
EU:n edellyttämät muutokset viivästyvät monesta syystä.
Poliittisen erimielisyyden lisäksi hallitus on halunnut odottaa muiden jäsenmaiden ratkaisuja.
Esitys pitäisi saada lausuntokierrokselle lähiviikkoina, jotta lakimuutokset saadaan vietyä läpi EU:n asettaman aikarajan puitteissa.
Muutoksia jatkoajalla valmistelleen työryhmän työ päättyi tänä keväänä riitaisena.
Hallitusohjelman mukaan direktiivi pannaan Suomessa toimeen minimisääntelynä.
Niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöt toivoivat mietintöön muutoksia.
Työntekijöitä edustavat palkansaajakeskusjärjestöt olisivat toivoneet direktiivin minimivaatimukset ylittävää ratkaisua, kun taas työnantajien etujärjestöt katsoivat, että työryhmän kiireellä laatimassa mietinnössä muun muassa mentiin paljon pidemmälle kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.
Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet eivät nousseet kiistakysymykseksi, kun lakimuutoksia valmisteltiin kolmikantaisesti ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten kesken.
Tästä on kyse
Jatkovalmistelussa sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden lisäksi hallituksessa on ollut erimielisyyttä siitä, miten samanarvoinen työ, eli työ jonka vaatimukset ovat yhtäläiset, laissa määritellään.
Direktiivin mukaan samanarvoisuutta arvioitaessa täytyy huomioida ainakin pätevyys työhön, työn aiheuttama kuormitus, vastuun määrä sekä työolot. Esimerkiksi työn vaatimien vuorovaikutustaitojen merkitystä ei myöskään saa aliarvioida.
Ylen tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet jälkimmäisessä asiassa yhteisen sävelen, ja nyt kyse on vain siitä, miten se lakiin muotoillaan.
Palkka-avoimuusdirektiivi vaatii selkeitä, läpinäkyviä ja sukupuolineutraaleja palkkauksen perusteita.
Se ei tarkoita, että jokaisen palkka olisi julkista tietoa, eikä että kaikille samanlaisissa tehtävissä oleville pitäisi maksaa yhtä suurta palkkaa. Palkkaerolle täytyy kuitenkin olla objektiivisesti arvioitavissa olevat perusteet.
Työntekijällä olisi myös oikeus saada perusteet palkkaukselle sekä tieto siitä, paljonko samanarvoisesta työstä keskimäärin maksetaan palkkaa sukupuolittain eriteltynä.
Työnantajan pitäisi kertoa tehtävästä maksettava palkka tai palkkahaitari jo varhaisessa vaiheessa rekrytointia, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa.
Suurempia työnantajia koskevat osin tiukemmat velvoitteet kuin pienempiä työnantajia.
Lakimuutoksilla pyritään käytännössä nykyistä paremmin puuttumaan siihen, että naisille maksetaan vastaavasta työstä perusteettomasti pienempää palkkaa kuin miehille.
Samanpalkkaisuusperiaate on jo nyt kirjattu Suomen lakiin. Direktiivin tarkoitus on kuitenkin selkeyttää samanarvoisen työn tunnistamista ja helpottaa sen arviointia.
Myös Sanna Marinin (sd.) hallitus yritti lisätä palkka-avoimuutta, mutta tuolloin yritys kaatui hallituspuolueiden erimielisyyksiin.
EU-direktiivit asettavat jäsenmaille tietyt tavoitteet, mutta jäsenmaat itse päättävät keinot, joilla niihin päästään.
Palkka-avoimuutta koskeva EU-direktiivi astui voimaan kesäkuussa 2023, ja jäsenvaltioiden on saatava muutokset voimaan viimeistään 7. kesäkuuta 2026.