Suomi velkaantuu, mutta mikä neuvoksi? Tässä jutussa pohditaan, voisiko Suomen valtionvelan historiasta ottaa oppia tähän päivään.
Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on noussut historiallisen korkealle tasolle eli liki 90 prosenttiin.
Suomi on aina ollut velanhoidon mallioppilas, mutta nyt perinteiset keinot velkasuhteen pienentämiseksi, siis vahva talouskasvu, inflaatio eli hintojen laaja-alainen nousu ja rahoitusmarkkinoiden sääntely, eivät ole enää samalla tavoin käytettävissä kuin aiemmin, arvioi taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen.
Heikkisen ja valtionvelasta väitelleen Mika Arolan uuutuuskirja Hyvä, paha valtionvelka avaa suomalaisen velkapelon juuria.
– Suomi on ollut pitkään vähävelkainen maa, ja velkaa on otettu lähinnä kriisiaikoina. Siksi siihen on liitetty huono kaiku, Heikkinen sanoo.
Toinen syy on maantieteellinen ja poliittinen asema.
– Olimme pitkään maailmantalouden reunamailla ja Neuvostoliiton naapurissa. Rahoitusta ei ollut helppo saada, joten meidän piti olla mallikelpoisia, jotta luottamusta syntyi, hän jatkaa.
Suomi on joutunut ja tottunut toimimaan ”mallioppilaana” kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
– Suomi ei ole talouspoliittisessa ajattelussa ollut mikään edelläkävijä, vaan perässätulija. Esimerkiksi ajatus siitä, että valtionvelkaa voidaan käyttää suhdanteiden tasaamiseen, tuli Suomeen varsin myöhään, Heikkinen toteaa.
Suomi velkaantui rakentamalla ratoja, mutta maksoi velat
Suomen valtiontalous syntyi vuonna 1809, kun maasta tuli Venäjän suurruhtinaskunta. Kirja kertoo, kuinka Suomi aloitti velattomana, vaikka Ruotsi yritti siirtää osan veloistaan autonomiselle Suomelle.
Ensimmäiset lainat otettiin 1820–30-luvuilla muun muassa Helsingin tuomiokirkon ja Ahvenanmaan Bomarsundin linnoituksen rakentamiseen. Lainat otettiin Venäjältä.
Linnake oli klassista sotatalouden rahoittamista. Englantilaiset pommittivat linnoituksen ennen kuin se oli maksettu. Toisaalta Suomi näytti Venäjälle, että se oli sitoutunut puolustamaan suurruhtinaskuntaa.
– Varsinaiset ”tulevaisuusinvestoinnit” alkoivat 1860-luvulla, kun rautateitä ryhdyttiin rakentamaan länsimaisilla lainoilla, Heikkinen sanoo.
Kuusi velkapiikkiä – kuusi kriisiä
Heikkisen mukaan Suomen valtionvelka on kasvanut merkittävästi kuudesti, ja aina suurten murrosten seurauksena.
- Itsenäistyminen ja sisällissota (1918)
Tullitulot romahtivat, markka heikkeni, ja velkaa otettiin sodan ja torpparivapautuksen rahoittamiseksi. - 1930-luvun lama
Velka kasvoi valuuttadevalvaation vuoksi, mutta Suomi sai mainetta maana, joka maksoi velkansa. - Toinen maailmansota
Sota rahoitettiin kotimaisin ”taistelulainoin”, jotka inflaatio söi rauhan tultua. - 1990-luvun lama
Kolmen kriisin yhdistelmä: pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus ja työttömyys nostivat velan ennätyksiin. - Finanssi- ja eurokriisi 2008–2010
Vientiteollisuuden ja Nokian romahdus kasvattivat velkaa. - Koronapandemia ja Ukrainan sota 2020-luvulla
Julkiset menot kasvoivat, ja inflaatio ravisteli taloutta.
”Kasvu on aina ollut paras lääke velkaan”
Heikkisen mukaan historian valossa velasta selvitään ennen kaikkea talouskasvun avulla. Kun talous porskuttaa, bruttokansantuote kasvaa, inlfaatiokin yleensä jyllää ja velat on helpompi maksaa.
– Sekä sodan jälkeen että 1990-luvun laman jälkeen velkasuhde laski nopeasti, koska talous kasvoi ripeästi. Kasvu on velanhoidon ykköslääke, hän sanoo.
Myös nopea inflaatio ja säännellyt rahoitusmarkkinat auttoivat aiemmin velan sulattamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Mutta ne keinot eivät enää ole käytössä.
Velkajarru, poliitikkojen puhetta?
Eduskuntapuolueiden sopima velkajarru on historiallisesti uusi lähestymistapa. Siinä tavoitellaan EU:n vaatimuksia nopeampaa julkisen velan alentamisvauhtia.
– Se on lähinnä yhteisymmärrys suurista sanoista. Käytännön teot jäävät nähtäviksi, emeritusprofessori Heikkinen sanoo.
Hän ihmettelee velkajarrun hiljaista valmistelua.
Lisäksi hän pitää ongelmallisena, että Suomi tekee itselleen tiukempia raameja kuin mitä EU-vaatisi.
– Kun ottaa huomioon, miten vaikeita julkisen velan bkt-suhteen alentaminen ollut, niin kuin viime vuosina ollaan nähty, en näe siinä oikein sille mieltä. Mutta se on poliittinen päätös ja ja puolueet sitten katsoo, että mihin se vie, Heikkinen sanoo.
Nykyinen velka ei katastrofi, mutta ei myöskään helppo tilanne
Nykyinen tilanne ei Heikkisen mukaan ole katastrofi, mutta huolia riittää.
– Suomella ei ole vaikeuksia saada lainaa. Luottokelpoisuus on hyvä, korot maltillisia, ja euro suojaa valuuttakurssiriskiltä, hän luettelee.
Heikkinen arvioi, että harva ymmärtää valtionvelan mekanismia, kuinka eri tavalla se toimii kuin kotitalouksien velka. Sekin saa velkapelkoiset suomalaiset varovaisiksi.
Silti velkasuhde on korkeampi kuin koskaan rauhan aikana.
– Nopeaa talouskasvua ei ole näkyvissä, inflaatio on matalaa, eikä sääntelyllä voida enää helpottaa velanhoitoa.
– Siksi menoleikkauksilta ja veronkorotuksilta ei voi välttyä. Niitä on luvassa enemmän kuin historiassa yleensä, Heikkinen sanoo.
Juttua korjattu 10.11. kello 11.40. Toisin kuin jutun kuvatekstissä kerrottiin, Hilppa-tammaa ei lopetettu, vaan se uhattiin lopettaa. Hilpan omistaja ei tähän suostunut. Hilppa sai pitää henkensä.