Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa kannonkoskelaisen Kannonpuun työturvallisuusrikoksesta 30 000 euron yhteisösakkoon.
Tuomio on puuteollisuuden alalla toimivalle yritykselle jo kolmas. Kaksi edellistä tuomiota ovat vuodelta 2023.
Uusin Kannonpuun työturvallisuusrikoksista tuli ilmi, kun aluehallintoviraston (avi) työsuojelutarkastaja tutki yrityksessä maaliskuussa 2024 tapahtunutta työtapaturmaa.
Yrityksen työntekijä oli käyttänyt sormijatkoskonetta, sammuttanut koneen ja mennyt puhdistamaan sitä turva-aitojen sisäpuolelle.
Koneen jarru oli ollut epäkunnossa, minkä takia koneen terä oli jäänyt pyörimään ja työntekijän käsivarsi oli osunut terään. Osuma oli aiheuttanut käteen ompeleita vaatineen haavan.
Käräjäoikeuden mukaan sormijatkoskoneen jarru oli ollut ennen tapaturmaa rikki noin viikon ajan, mutta koneen käyttöä oli jatkettu siitä huolimatta.
Käräjäoikeus katsoi, että Kannonpuu ei ole taannut työntekijöille riittävää turvallisuutta sormijatkoskoneella työskentelyyn.
Se oli käräjäoikeuden mukaan muun muassa laiminlyönyt velvollisuuttaan huolehtia riittävästä vaarojen arvioinnista ja turvallisiin työtapoihin perehdyttämisestä.
Yrityksen saaman yhteisösakon lisäksi myös yrityksen toimitusjohtaja, tuotannon suunnittelija ja työnjohtaja saivat sakkorangaistukset.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
Avin ylitarkastaja: ”Emme tilastoi yritysten rikoshistoriaa”
Aluehallintovirastot valvovat, että yritykset noudattavat työsuojelua koskevia säännöksiä.
Työsuojelun ylitarkastaja Piia Koskinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että avin valvontakohteet valikoituvat muun muassa toimialan ja valvontahistorian perusteella.
– Ei ole olemassa sääntöä, jonka mukaan tekisimme tarkastuksia jokaiseen yritykseen esimerkiksi viiden vuoden välein. On paljon työpaikkoja, joita emme ehdi valvoa koskaan.
Koskisen mukaan valvottaviksi kohteiksi valikoituvat etenkin niiden toimialojen yritykset, joissa on suuri tapaturmariski tai riski ennenaikaiseen eläköitymiseen tai sairauspoissaoloihin. Puuteollisuuden ala on yksi tällaisista toimialoista.
Valvontahistorian osalta avi tarkastelee, onko yritykselle annettu jonkinlaisia toimintaohjeita tai kehotuksia aikaisemmilla tarkastuskäynneillä. Jos on, avi seuraa velvoitteiden toteuttamista.
Koskinen kertoo, että yritysten esimerkiksi työturvallisuusrikoksista saamat tuomiot eivät tarkoita, että yritystä valvottaisiin tavallista tarkemmin.
– Emme tilastoi yritysten rikoshistoriaa. Yleensä, kun tarkastaja menee tarkastukselle, hänellä ei ole tietoa, että yritys on saanut tuomion työturvallisuusrikoksesta.
Koskisen mukaan avi voi tehdä yrityksestä rikosilmoituksen, jos yrityksellä on avin asettamista velvoitteista huolimatta toistuvasti puutteita turvallisuudessa.
Rikosilmoitukset ovat kuitenkin harvinaisia. Esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella niitä tehdään Koskisen arvion mukaan 1–5 vuodessa.
Ensisijaisesti avi antaa yrityksille toimintaohjeita ja kehotuksia.
Kehotuksia annetaan vakavista puutteista, ja niiden toteuttamiselle asetetaan määräaika. Jos yritys ei noudata kehotusta, avi voi määrätä sille uhkasakon.
Toimintaohjeiden toteuttamisella puolestaan ei ole määräaikaa. Avi seuraa niiden toteuttamista aina tarkastuskäyntiensä yhteydessä.
Yle ei tavoittanut Kannonpuun toimitusjohtajaa kommentoimaan yrityksen saamia tuomioita.