Maailmalla on tänään yritetty päätellä sitä, mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tarkoitti ydinaseilmoituksellaan.
Trump kirjoitti Truth Social -viestipalvelussa, että Yhdysvaltain armeija jatkaa ydinaseiden testaamista.
Yhdysvallat ei ole tehnyt ydinkokeita yli 30 vuoteen.
– Tällaiset lausunnot ovat tietysti sysäyksiä turvattomampaan suuntaan. Ne ovat ikäviä, mutta niitä ei pidä ylitulkita eikä niitä kannata liikaa pelästyä, sanoo ylitarkastaja Mikael Moring Säteilyturvakeskuksesta (STUK).
Moring toteaa, että on mahdotonta arvioida, mitä Trump viestillään käytännössä tarkoittaa.
Samaa mieltä on Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö.
– Koko maailma yrittää arvuutella mistä tässä on kyse ja mitä järkeä tässä on.
Erästö huomauttaa, ettei Trump vaikuta tuntevan ydinaseita erityisen hyvin, mikä tekee viestin tulkinnasta entistä vaikeampaa.
– Suhtautuisin ilmoitukseen varauksella. Trump ei ole välttämättä osannut tehdä eroa ydinaseiden kantolaitteiden testaamisen ja ydinaseiden testaamisen välillä. Jos tämä tarkoittaisi ydinräjäytystä, niin tämä olisi todella huono juttu ja suuri askel taaksepäin.
Ydinkoe tarkoittaa ydinpommin räjäyttämistä. Vain Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeita tällä vuosituhannella, viimeksi vuonna 2017.
Kantolaitteita taas ovat esimerkiksi erilaiset ohjukset, jotka voivat kuljettaa ydinpommin kohteeseensa.
USA, Venäjä ja Kiina eivät ole tehneet ydinkokeita vuosikymmeniin
Trumpin mukaan päätös ydinaseiden testaamisesta johtuu muiden maiden testiohjelmista. Hän viittasi viestissään Kiinaan ja Venäjään.
Sekä Erästö että Moring painottavat, etteivät Kiina ja Venäjä ole testanneet ydinaseita vuosikymmeniin.
Kiina on tehnyt ydinkokeen viimeksi vuonna 1996 ja Neuvostoliitto vuonna 1990.
Venäjä sen sijaan testasi vastikään ydinaseiden kantolaitteita, mihin Trumpin ilmoitus todennäköisesti liittyykin.
– Se on vastaus erityisesti Venäjän kahteen kokeeseen ydinkäyttöisillä ohjuksilla ja torpedolla. Todennäköisesti se on myös viesti Kiinan suuntaan, sanoo Moring.
– Kantolaitteiden testaaminen on rutiinia ydinasevaltioille, eikä niistä yleensä tehdä suuria otsikoita, Erästö toteaa.
Venäjä sanoo seuraavansa Yhdysvaltojen toimia
Trumpin viesti ydinaseiden testaamisesta voisi tarkoittaa Erästön mukaan juuri ohjustestejä ilman ydinkärkiä.
– Se olisi positiivinen tulkinta tästä. Trumphan puhui ydinpommien testaamisesta edellisellä presidenttikaudellaan eikä se johtanut pommien testaamiseen.
– Eihän siinä olisi mitään järkeä, että Yhdysvallat testaisi ydinpommia, koska ei sillä ole tarvetta siihen. Se saattaisi laukaista ketjureaktion, jossa muutkin alkaisivat testata ydinpommeja.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että maa oli testannut onnistuneesti ydinkäyttöistä vedenalaista torpedoa.
Viikonloppuna Putin puolestaan sanoi, että Venäjä on saanut päätökseen uuden ydinkäyttöisen risteilyohjuksen asetestit.
Tänään Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, ettei kyse ollut ydinaseiden testaamisesta.
Samalla Peskov ilmoitti Venäjän alkavan tehdä ydinaseiden testejä Yhdysvaltojen perässä, jos Yhdysvallat niihin ryhtyy.
Ydinaseita rajoittava Start-sopimus umpeutuu ensi vuonna
Trump lähetti viestinsä juuri ennen kuin hän tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Etelä-Koreassa. Yhdysvallat on huolissaan Kiinan asevoimien kehityksestä.
Ydinasevarustelussa maailma on siirtymässä kaksinapaisuudesta kolminapaisuuteen.
– Kiina kasvattaa hyvin voimakkaasti ydinasearsenaaliaan. Se moninkertaistuu muutaman vuoden aikana, jos Kiina jatkaa samaa tahtia. Se on huolestuttava merkki, toteaa Moring.
Grafiikasta selviää, että Kiinan ydinasearsenaali on silti yhä huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän:
Tutkijat: Ydinasevarustelu kiristyy
Ydinturvallisuudessa on tutkijoiden mukaan otettu pahasti takapakkia viime vuosina.
– Ydinasevarustelu on selvästi kiristymässä verrattuna aikaan ennen Ukrainan sotaa. Kannattaa kuitenkin pitää jäitä hatussa. Uskon, että tämä pysyy patojen ravisteluna eikä lähde mihinkään sen konkreettisempaan, Moring arvioi.
Erästö toteaa, että suhtautuminen ydinaseisiin on muuttunut myös Euroopassa.
– Niitä ei enää nähdä joukkotuhoaseina, joista pitää päästä eroon, vaan turvallisuuspolitiikan välineinä. Samalla ydinasepelotteeseen liittyvät riskit unohtuvat.
Uusi Start -sopimus on ainoa voimassa oleva kahdenvälinen ydinasesopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Se päättyy ensi vuonna.
Trump ja Putin ovat aikaisemmin väläyttäneet sitä, että maat jatkaisivat rajoituksia sen jälkeen vielä vuodella. Muodollista sopimusta ei kuitenkaan ole neuvoteltu, Erästö sanoo.
– Pahimmassa tapauksessa ydinasevarustelu saattaa taas riistäytyä käsistä. Sopimukseton tila saattaa kiihdyttää asevarustelua. Pahimmassa tapauksessa ydinaseita käytettäisiin.
Grafiikka näyttää, että ydinaseiden määrä on vähentynyt paljon viime vuosikymmeninä: