Satoja suomalaisia kuolee myrkytykseen vuosittain. Myrkytyskuolemien määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina.
Myrkytykset johtuvat useimmin alkoholista, lääkeaineista ja huumeista. Valtaosa myrkkyyn kuolleista on miehiä.
Myrkytykset eivät ole kovin merkittävä kuolinsyy Suomessa, kerrotaan Tilastokeskuksesta Ylelle.
– Suomessa kuoli vuonna 2024 yhteensä 58 200 henkilöä, joten myrkytysten osuus oli alle prosentti kaikista kuolemista, kertovat aktuaari Kati Taskinen ja yliaktuaari Airi Pajunen sähköpostivastauksessaan.
Tapaturmaisista kuolemista noin joka kymmenes aiheutui myrkytyksistä.
Tilastokeskuksen mukaan tapaturmakuolleisuus väheni vuonna 2024 kuuden prosentin verran edellisvuodesta. Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä olivat kaatumiset ja putoamiset – sekä myrkytykset.
– Erityisesti myrkytyksistä aiheutuvat kuolemat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku selittyy etenkin tapaturmaisten huumausainemyrkytysten vähentymisellä, aktuaari Kati Taskinen kertoo.
Naiset tappavat myrkyllä
Myrkyttämällä surmataan vain harvoin. Kaikista vuosina 2013–2023 tehdyistä henkirikoksista 1,3 prosenttia tehtiin myrkyllä. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastosta.
Tilastokeskuksesta kerrotaan, että kuolintodistusten mukaan myrkyllä on tapettu viimeisen kymmenen vuoden aikana neljästi.
Naiset korostuvat tilastossa myrkyttäjinä. Noin neljässä prosentissa naisten tekemistä henkirikoksista surma tehtiin myrkyllä. Miesten tekemissä henkirikoksissa alle prosentti käytti myrkkyä.
Yle kertoi aiemmin tällä viikolla kymmenen vuoden takaisesta tapauksesta, jossa mies kuoli metanolimyrkytykseen. Murhasta epäiltiin ainoastaan miehen vaimoa. Tapaus ei edennyt koskaan syyttäjän pöydälle, sillä epäilty kuoli poliisivankilassa.
Kielot ja kyyt
Potilaat soittivat Myrkytystietokeskukseen akuuttien, ihmisten myrkytystapahtumien vuoksi viime vuonna 33 933 kertaa.
Useimmin myrkytyskyselyt koskivat lääkkeitä. Lääkkeiden jälkeen eniten kysyttiin kemikaaleista ja kasveista. Neljänneksi useimmin myrkytyskysely koski kosmetiikkaa ja hygieniaa.
Kasvien osalta useimmin soitettiin kielosta, eläinten osalta kyykäärmeestä.
Jäähdytinnestettä siskolle, pimeää viinaa ja liikaa lääkettä vanhukselle
Vuosituhannen alussa uutisoitiin useista myrkkyviinatapauksista. Pimeät viinat tappoivat muun muassa Kauhavalla ja vei yhdeltä näön Kajaanissa.
Kauhavalla kolme ihmistä kuoli ja useat saivat vakavia myrkytysoireita juotuaan myrkytettyä kiljua vuoden 2006 joulun tienoilla. Myrkytyksistä epäiltyä koskevat syytteet hylättiin.
Myrkytyksestä voi myös selvitä. Näin kävi, kun nuori juotti pikkusiskolleen jäähdytinnestettä viime vuonna. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2009 syntyneen nuoren törkeästä pahoinpitelystä. Tuomio on lainvoimainen.
Lääkärin mukaan lapsella oli vakavan hengenvaarallisen myrkytyksen oireet. 13-vuotias oli hengityskoneessa ensimmäisenä sairaalapäivänä ja tehohoidossa kaksi vuorokautta.
Nuoren munuaisten vajaatoiminta parani viikossa. Lääkärin mukaan ei voi kuitenkaan poissulkea sitä, ettei lapselle voisi myöhemmin ilmaantua seurauksia myrkytyksestä.
Yksi tämän vuosisadan tunnetuimmista suomalaisista myrkytysmurhista tapahtui vuonna 2014 Salossa. Virolainen hoitaja Lembit Kapanen myrkytti 84-vuotiaan vanhuksen antamalla tälle tappavan annoksen sydämen vajaatoimintaan tarkoitettua digoksiinia.
Myrkytysmurhista ja Salon myrkkyhoitajasta kirjan kirjoittanut Tarja Lappalainen oli vastikään Yle Radio Suomen Sunnuntaivieraana.
