BARCELONA Norma muutti Espanjaan kolme vuotta sitten. Kotimaa Bolivia jäi, kun Espanjan paremmat työmahdollisuudet kutsuivat.
Ensimmäinen työtarjous tuli vanhustenhoivan alalta.
– Minulla ei ollut aiempaa kokemusta vanhustenhoidosta. Mutta se oli työ, jota oli helpoin saada, Norma kertoo uudessa kotikaupungissaan Barcelonassa.
Espanjassa vanhustenhuolto on suurien haasteiden edessä. Maa on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä. Joka viides espanjalainen on yli 60-vuotias.
Espanjalaisen vakuutusyhtiö Mapfren säätiön tekemän tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kolmas hoiva-alan työntekijä on ulkomaalaistaustainen. Luvussa ovat mukana viralliset ja epäviralliset, eli paperittomat, työntekijät.
Edellisvuonna tehdyn selvityksen mukaan noin kolmasosa Katalonian kodinhoitajista ja hoiva‑alan työntekijöistä työskenteli ilman työsopimusta ja sosiaaliturvaa.
Suomessakin ulkomaalaistaustaisten hoitotyöntekijöiden määrä on kasvanut nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vanhustenhoidossa noin 11 prosenttia henkilöstöstä oli ulkomaalaisia edellisvuonna.
Suomessa hoivatyöntekijät ovat pääosin virallisessa työsuhteessa ja työsuojelun piirissä. Espanjassa taas hoiva lepää entistä enemmän etenkin Norman kaltaisten paperittomien siirtolaisten harteilla.
Paperittomuus tarkoittaa laitonta oleskelua. Henkilö ei ole kirjoilla uudessa asuinmaassaan, ja häneltä puuttuvat yhteiskunnan peruspalvelut.
Epävirallinen asema ja työsuojelun puute asettavat paperittomat haavoittuvaan asemaan. Norma kuuluu haavoittavassa asemassa eläviin, ja siksi Yle ei julkaise hänen koko nimeään. Hän ei ole vielä saanut oleskelulupaa.
Nöyryytyksen tunne
Alku uudessa maassa oli vaikea. Boliviaan jäivät Norman kaksi alle kouluikäistä lastaan. He olivat suurin syy Norman lähtöön.
– Tiesin saavani parempaa palkkaa kuin Boliviassa ja pystyväni elättämään siten perheeni.
Norma etsi töitä uudessa kotikaupungissaan muun muassa liimaamalla katujen varsille ilmoituksia, joissa hän tarjosi siivous- ja hoivapalveluja.
Sellaisia ilmoituksia näkee paljon espanjalaiskaupunkien kaduilla. Maassa on Euroopan eniten Latinalaisesta Amerikasta tulleita siirtolaisia. Yhteensä Latinalaisessa Amerikassa syntyneitä on Espanjassa yli neljä miljoonaa, mutta monella on kaksoiskansalaisuus. Lisäksi tuhannet elävät Espanjassa Norman tapaan paperittomina.
Heille työmahdollisuudet ovat rajalliset. Norma löysi työn muistisairaiden vanhusten hoitajana.
Norma kertoo videolla, mitä hän työssään koki:
Paperittomat työntekijät ovat työmarkkinoiden lainsuojattomia. Lain mukaan paperittomillekin pitäisi maksaa noin tuhannen euron minimipalkka. Se on vain puolet Espanjan keskipalkasta.
Todellisuudessa monet eivät yllä Norman tapaan edes tuhannen euron kuukausituloihin.
Palkka ei riitä välttämättä edes asumiskustannuksiin. Siksi Norma otti vastaan töitä, joka tarkoitti asumista hoidettavan kanssa.
Työ oli raskasta. Kerran Norma pyörtyi ja joutui sairaalaan. Hän kärsi uupumuksesta ja anemiasta heikon ravinnon seurauksena. Työsuhde päättyi sairastumiseen.
Yle on nähnyt Norman potilaskertomuksia sekä viestejä työnantajien kanssa.
Norma lopetti työt vanhustenhoitajana vuoden alussa.
– Siinä työssä tunsin oloni nöyryytetyksi.
Jotkin hänet palkanneista perheistä olivat ystävällisiä, mutta useimmat heistä eivät ymmärtäneet, miten hoitajaa kohdeltiin arjessa.
Nykyisin Norma työskentelee siivoajana. Työpäivä alkaa usein imuroinnilla, niin tänäänkin. Noin kolmen tunnin urakasta hän saa pimeänä 50 euroa.
Pidempi jono hoivaan kuin Suomessa
Suomi käyttää vanhusten pitkäaikaishoivaan lähes neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjassa osuus on alle prosentin. Espanjassa vanhukset on hoidettu perinteisesti kotona, mutta ajat ovat muuttuneet.
Espanja odottaa hoitajapulan pahenevan entisestään tulevina vuosina, aivan kuten Suomikin. Espanjan hallituksen ratkaisu aina vaikeammaksi käyvään tilanteeseen on viime vuonna hyväksytty, yhteisölliseksi kutsuttu hoivamallisuunnitelma. Sen tavoitteena on kehittää kotihoitoa ja vähentää samalla tarvetta laitoshoitoon.
Julkista hoivapaikkaa joutuu Espanjassa odottamaan lähes vuoden, vaikka lain mukaan odotusaika saisi olla enintään puoli vuotta. Suomessakin jonot ovat kasvaneet, kun palveluista on leikattu. Nykyisellään keskimääräinen odotusaika ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on Suomessa noin 2–3 kuukautta.
Suomessa ja Espanjassa on lähes yhtä iso osuus väestöstä ikääntyneitä:
Samaan aikaan Espanjassa keskustellaan hoivan eettisyydestä. Siitä, kuinka suuri merkitys paperittomilla siirtolaisilla hoiva-alalla on.
Espanjan hallituksen suunnitelmana on nyt laillistaa pian jopa puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista. Norma odottaa saavansa oleskeluluvan ennen joulua.
Hän kertoo elämänsä parantuneen. Siivoamisen lisäksi Norma työskentelee nykyisin ompelijana. Samassa ammatissa kuin kotona Boliviassa.
Tärkeintä Normalle on, että palkasta riittää lähetettäväksi lapsille. Joskus Norma haaveilee tuovansa lapsensa Espanjaan.
– Mutta sitten ajattelen, että näin on parempi. En halua, että he joutuisivat kokemaan samanlaista kohtelua kuin minä.
Korjaus 3.11. klo 9.45: Hoitajamitoitusta koskevassa grafiikassa Suomi ja Espanja oli merkitty väärinpäin. Virhe oli ainoastaan jutun mobiilinäkymässä.
Korjaus 3.11. klo 15.40 Hoitajamitoitusta koskeva graafi poistettu virheen vuoksi.