Maanviljelijöiden perustama biokaasulaitos Ranualla on saanut polttoaineen jakeluluvan, eli kaupallinen toiminta on alkanut. Koekäytön aikana kaasua jaettiin ilmaiseksi, mutta nyt sitä myydään liikenteen polttoaineeksi.
– Nyt voidaan sanoa, että liiketoiminta on käynnistynyt. Pari vuotta on viety eteenpäin tätä investointihanketta ja kolme vuotta koko biokaasuprojektia. Tämä on kulminaatiopiste, kommentoi Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö.
Ranualainen Tauno Walkeajärvi alkoi kaasun käyttäjäksi heti kuultuaan, että biokaasulaitos tehdään. Hän on laitoksen ensimmäinen tankkaaja.
Walkeajärvi on erittäin tyytyväinen kaasun toimintaan.
– Bensiiniauto on hyvä, mutta kun ajetaan kaasulla, niin siinä ei ole kokkareita. Sanoisin, että pelaa paremmin.
Kaasua saa myös kortteesta ja kalasta
Laitos tuottaa biokaasua pääasiassa lehmän lannasta, mutta käyttää osin myös ruohoa sekä järvien biomassaa, kuten kortetta ja elintarvikkeeksi kelpaamatonta kalaa.
Tällä hetkellä laitoksella on lupa käsitellä 20 000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia vuodessa. Siitä saadaan tuotettua 8 000 MWh energiaa vuosittain.
Yksi lehmä tuottaa vuodessa noin 20–25 kuutiometriä lantaa, mikä vastaa noin 500 litraa dieseliä tai noin 5 000 kWh energiaa. Sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 20 000 kWh, mikä vastaa neljän naudan vuotuista lantamäärää.
Aluehallintovirastossa on jo käsittelyssä luvan nostaminen 32 000 tonniin. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on 60 000 tonnia.
Yhtiöllä tekee yhteistyötä myös Ranuan kunnan kanssa.
– Kunnan jätevedenpuhdistamon viereen on rakenteilla pilottilaitos. Jos hanke etenee, kilometrin päässä sijaitsevalta puhdistamolta tuodaan ranualaisten jätteistä tehtyä kaasua biokaasulaitokselle putkea pitkin, kertoo biokaasuyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan-Erik Impiö.
Maanviljelijät saavat puhdasta lannoitetta, osinkoja on vielä odotettava
Biokaasulaitoksen omistaa 21 maanviljelijää Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta. Vaikka liiketoiminta on jo käynnistynyt, osinkoja omistajien on vielä odotettava.
– Meillä on aika kunnianhimoinen investointiohjelma. Joka tapauksessa puhutaan vähintään noin kymmenen vuoden periodista, kun tätä lähdetään kehittämään ja odottamaan euromääräisiä tuottoja, Mika Impiö sanoo.
Maanviljelijöiden kannalta tärkeintä tässä vaiheessa onkin lannan kierto. Tilalta lanta tuodaan laitokselle, ja samalla reissulla tilalle lähtee takaisin puhdistettua lannoitetta, josta ravinteet saadaan tehokkaasti käyttöön eikä se haise entiseen malliin.
– Toivon, että kemiallisen lannoitteen käytön voi ainakin puolittaa. Lisäksi rikkaruohon siementen paine pellolla pienenee huomattavasti. Säästöä tulee kasvinsuojeluaineissa ja apulantalaskussa, sanoo ranualainen maanviljelijä ja biokaasuyhtiön osakas Jani Sääskilahti.
