Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on siirtynyt omalääkärimalliin Lestijokilaaksossa ja Perhonjokilaaksossa.
Ensimmäiset kokemukset ovat olleet hyviä niin asiakkaiden kuin henkilökunnan kannalta, sanoo Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson vastaanottojen vastuulääkäri Pilvi Palojärvi.
Hoidon jatkuvuus ja laatu paranevat kun asiakkaat käyvät saman lääkärin vastaanotolla. Malli tehostaa myös lääkäreiden työtä kun potilaiden sairaushistoria on heille tuttu.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkärien määräämien turhien tutkimusten määrä vähentyy omalääkärimallissa. Myös hoitoajat saattavat olla lyhyempiä. Potilaskäynnit ovat tehokkaampia, koska aikaa ei mene papereihin tutustumiseen niin paljoa, luettelee Palojärvi mallin hyötyjä.
Soiten mukaan omalääkäriä nimettäessä huomioidaan asiakkaan aiemmat hoitosuhteet sekä ammattilaisten erityisosaaminen.
Perhonjokilaaksossa asukkaat on jaettu lääkäreille asuinkunnan mukaan, Lestijokilaaksossa jako menee osin kotikunnan ja osin sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan.
– Erikseen ei tarvitse olla asian tiimoilta yhteydessä meihin. Kun seuraavan kerran asioi meidän suuntaan, voidaan käydä keskustelu omalääkäristä.
Jokilaaksoissa hyvä lääkäritilanne
Jokilaaksojen asukkaat on jaettu Soiten vakituisille lääkäreille. Vastuulääkäri Pilvi Palojärven mukaan noin puolet alueen lääkäreistä on vakinaisia.
Palojärven mukaan vakituisille lääkäreille väestöpohja on aavistuksen isompi kuin olisi optimaalista omalääkärimallin toimivuuden kannalta, toisaalta alueella on pitkillä määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä lääkäreitä.
Mallin kannalta tärkeää onkin, että lääkärit eivät vaihdu terveyskeskuksissa niin tiheään kuin takavuosina.
– Olen tehnyt tätä hommaa noin 15 vuotta ja nyt on poikkeuksellisen hyvä lääkäritilanne.
Soite pyrkii myös lisäämään etävastaanottojen määrää.
Osalle Perhonjokilaakson ja Lestijokilaakson asukkaista on myös nimetty jo omahoitaja