Presidentti Alexander Stubb puhuu tänään torstaina YK:n ilmastokokouksessa Brasiliassa. Stubb edustaa Suomea maailman johtajien huippukokouksessa, joka avaa YK:n kansainvälisen ilmastokokouksen.
Varsinaiset, kaksi viikkoa kestävät ilmastoneuvottelut alkavat maanantaina Belémissä. Niissä Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).
Suomalaiset teollisuusjätit Outokumpu ja Nokia tapasivat Stubbin ja evästivät tätä vain hetkeä ennen, kuin tämä matkusti kokoukseen.
Yritykset haluavat, että presidentti käyttäisi ilmastokokouksessa suhteitaan maailman johtajiin vihreän siirtymän ja suomalaisyritysten ratkaisujen vauhdittamiseen.
Syy presidentin tapaamiseen on ilmastopolitiikan epävarmuus, joka on myrkkyä monille teollisuudenaloille.
Yritykset ja teollisuus päättävät parhaillaan isoista investoinneista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden perusteella. Nyt tavoitteet näyttävät horjuvan.
Esimerkiksi kansainvälisten neuvottelujen kannalta keskeinen EU riiteli viime metreille omasta, sopimuksen edellyttämästä päästövähennyssitoumuksestaan.
Maailman toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja Yhdysvallat taas on Donald Trumpin myötä eroamassa Pariisin sopimuksesta kokonaan.
Kaikkien maailman maiden piti toimittaa Brasilian kokoukseen mennessä uudet tavoitteensa päästöjen vähentämiseen vuodelle 2035, mutta kansallisesti päätetyt vähennykset eivät vieläkään riitä ilmastosopimuksen päämäärään rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteeseen.
– Tosiasia on, että Brasiliaan mennään vaikeassa tilanteessa. Samaan aikaan yritykset ympäri maailmaa sitoutuvat koko ajan enemmän ilmastotavoitteisiin, toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen Climate Leadership Coalitionista sanoo.
CLC on ilmastotoimia edistävien yritysten verkosto, johon muun muassa Outokumpu ja Nokia kuuluvat. Molemmat yritykset tapasivat Stubbin tiistaina.
Outokumpu on muiden teräsyhtiöiden tavoin laittamassa isot panokset päästöttömästi valmistettuun, vihreään teräkseen.
Sitä kuitenkin kysytään markkinoilla vain, jos ilmastopolitiikka todella kiristyy, kuten Pariisin ilmastosopimus maailman mailta edellyttää.
– Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa, jotta voimme investoida siihen. Jos politiikkaa koko ajan muutetaan, se ei toimi, Outokummun vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen sanoo.
Yritykset vetoavat päättäjiin
Elinkeinoelämä on toistuvasti vedonnut päättäjiin, että jo asetetuista ilmastotavoitteista ei tingittäisi, sillä investoinnit esimerkiksi uusiin tehtaisiin vaativat kymmeniä vuosia.
Yritykset haluavat Stubbin vievän viestiä erityisesti kahdenvälisiin tapaamisiin ilmastokokouksessa.
Stubb on kertonut etukäteen tapaavansa kahden ainakin kokouksen Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan. Brasilia on ilmastokokouksen puheenjohtajamaa.
Paikalla on myös liuta muita suurien päästäjämaiden johtajia Intian Narendra Modista vaikkapa Saksan Friedrich Merziin.
Tuuli Kaskinen sanoo, että ilmastodiplomatia on liukumassa samaan asentoon kuin maiden kansainväliset suhteet yleisemminkin.
Kun globaali yhteisymmärrys rakoilee, monenvälisten neuvottelujen sijaan edistysaskeleet voivat tapahtua pienemmissä ”halukkaiden koalitioissa” ja johtajien kahdenkeskisissä tapaamisissa.
– Stubbilla on poikkeuksellisen hyvät yhteydet maailman johtajiin. Hän tapaa siellä suurten päästäjämaita, jotka ovat samalla myös markkinoita suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille.
Tuuli Kaskinen kertoo, miksi Stubbin kontaktit ovat tarpeen Brasilian ilmastokokouksessa:
Erityisesti terästeollisuus on lähiaikojen ilmastopäätösten varassa, sillä se on viimeisiä teollisuuden aloja, jossa vähentämiseen ollaan vasta kunnolla ryhtymässä.
Teräksen valmistus on maailman suurin yksittäinen päästölähde.
Teräkselle on tähän saakka jaettu ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökaupassa. Ilmaisjaolle on tulossa loppu EU:n ilmastopolitiikan myötä vuonna 2034. Päästöt tulevat siis jatkossa teräksen valmistajille kalliiksi.
Outokumpu valmistaa vähäpäästöistä, ruostumatonta terästä kierrätysmateriaalin avulla jo nyt. Jatkossa se aikoo korvata teräksen valmistuksessa käytettävän fossiilisen koksin osittain biomassasta tehdyllä biokoksilla.
Prosessi on eri kuin esimerkiksi SSAB:lla, jossa päästötöntä hiiliterästä valmistettaisiin korvaamalla hiilidioksidi vedyllä.
Outokumpu kertoi muun muassa viime viikolla investoinnista vähäpäästöisten metallien valmistamiseen Yhdysvalloissa.
– Olisi uhka näille investoinneille, jos emme näe, että politiikka tukee vihreää siirtymää, Peltonen sanoo.
Hän huomauttaa, että lukuisat teollisuudenalat energiantuotannosta esimerkiksi puolustukseen tarvitsevat jatkossa ruostumatonta, vähäpäästöistä terästä suoriutuakseen omista ilmastotoimistaan.
Ilmastopolitiikassa on nähty synkeitä vaiheita aiemminkin
Pariisin sopimuksen solmimisesta tulee Brasilian ilmastokokouksessa kuluneeksi kymmenen vuotta.
Tuuli Kaskinen sanoo, että vaikeus ei globaalissa ilmastodiplomatiassa ole uutta.
– Ilmastopolitiikassa on nähty synkeitä vaiheita aikaisemminkin.
Kaskinen ottaa esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokouksen vuonna 2009, joka päättyi kaaokseen. Maailman maat yrittivät tuolloin ensimmäistä kertaa laatia yhteistä ilmastosopimusta.
Sopimus syntyi vasta myöhemmin Pariisissa vuonna 2015.
Sopimuksen voimasta kertoo, että Yhdysvaltojen vetäytymisestä huolimatta muut maat eivät ole seuranneet perässä. Maailman suurin saastuttaja Kiina on myös sitoutuneempi päästöjen vähentämiseen kuin koskaan aiemmin.
Heidi Peltosen mielestä julkinen keskustelu keskittyy liikaa siihen, mikä ei mene eteenpäin, vaikka ”verhojen takana” moni hanke ja investointi etenee.
Yritysten väliseen Science Based Target -järjestelmään liittyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Siinä yritykset sitoutuvat itse noudattamaan Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteita.
Esimerkiksi Suomessa valmistuu EK:n mukaan pian yli 10 miljardin euron edestä vihreitä investointeja, mikä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Brasiliaan matkustaa vajaat parikymmentä suomalaisyritystä, organisaatiota ja tutkimuslaitosta.
He esittäytyvät Suomen omassa paviljongissa, jollainen pystytetään Brasiliaan toista kertaa YK:n ilmastokokousten historiassa.
Peltonen lähtee Brasiliaan ilmastokokoukseen yhtäältä, että Outokumpu pääsisi paremmin mukaan globaaliin ilmastokeskusteluun.
Toisaalta Outokumpu lähtee muiden yritysten tavoin ilmastokokoukseen hieromaan bisnesdiilejä. Brasilia on Suomelle tärkeä markkina. Kokouksessa on mahdollisuus tavata kerralla koko arvoketju teräksen käyttäjistä raaka-ainetoimittajiin.
– Siinä vaiheessa, kun suomalaisen yrityksen johtaja kulkee samasta vessan ovesta kuin vaikkapa Bill Gates, kyllä siinä huomaa olevansa pelipaikoilla, Tuuli Kaskinen kuvaa ilmastokokouksen merkitystä yrityksille.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.