Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (Avi) kertoi torstaina määränneensä suomalaiselle Verkkokauppa.comille 540 000 euron sakot. Sakkojen taustalla oli se, ettei yhtiö Avin mielestä noudattanut rahanpesulaissa asetettuja, poikkeuksellisen suuriin käteiskauppoihin liittyviä velvollisuuksiaan.
Avin torstaisessa tiedotteessa ei kerrottu tarkemmin, mihin asiakassuhteisiin sakot liittyivät. Avin asiakirjasta käy kuitenkin ilmi, että tapaus liittyy olennaisesti Verkkokauppa.comin venäläisasiakkaisiin.
800 000 eurolla käteiskauppoja
Avi tarkasteli valvontaraporttiaan varten 20:tä satunnaisesti valittua Verkkokauppa.comin asiakassuhdetta, joissa toisena osapuolena oli suuria käteiskauppoja tehnyt ulkomainen asiakas. Virasto löysi kaupan toiminnasta moitittavaa useasta näkökulmasta, mutta kiinnostavimmat havainnot koskevat yritysasiakkaiden tunnistamisessa olleita puutteita.
Valvontaraportin perusteella Verkkokauppa.com ei ole aina ollut tietoinen siitä, kuka tai ketkä ovat näiden asiakasyritysten taustalla oikeasti toimineet. Avi on salannut raportistaan suuria käteiskauppoja tehneiden asiakkaiden nimet, mutta yritysasiakkaiden kerrotaan olleen ”pääsääntöisesti” venäläisiä.
Esimerkiksi yhdessä Avin selvittämässä tapauksessa asiakasyhtiö oli tehnyt Verkkokauppa.comista kolmen vuoden aikana 808 000 eurolla käteisostoksia. Raportin mukaan asiakas oli täyttänyt asiakastietolomakkeen, mutta asiakkaan siinä ilmoittamat tiedot olivat ristiriidassa yritysrekisteriotteen kanssa.
Raportissa kerrotaan kyseisen asiakasyrityksen olleen ETA-alueen ulkopuolisesta maasta, mutta ei tarkenneta, oliko maa Venäjä.
Asiakasyrityksen edustaja oli ilmoittanut yhtiön omistajaksi väärän henkilön, mutta Verkkokauppa.com ei ollut huomannut tätä. Myös asiakkaan ilmoittama yritystunnus oli yritysrekisterin perusteella väärä.
”Ilmoitusvelvollisella [Verkkokauppa.comilla] ei ole ollut asiakassuhteen aikana riittävää käsitystä [asiakasyrityksen] todellisesta toiminnasta ja tosiasiallisista edunsaajista”, Avi arvioi.
Asiakirjoista ei selviä, mitä yritysasiakas on yli 800 000 eurolla Verkkokauppa.comista ostanut tai miksi kaupat on haluttu tehdä käteisellä.
Vastineessaan Verkkokauppa.com halusi nostaa esille, että yritysasiakas on tehnyt kauppaa myös muilla maksutavoilla. Verkkokauppa.com katsoo, ettei sillä ollut syytä pitää kauppoja millään tavalla epäilyttävinä.
Kyse on ollut pääsääntöisesti venäläisten yritysten suorittamista suurista käteismaksuista
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Vakava laiminlyönti
Avi löysi samansuuntaisia ongelmia myös muista Verkkokauppa.comin yritysasiakkuuksista.
”Ilmoitusvelvollinen on luottanut yksinomaan asiakkaan edustajien ilmoittamiin tietoihin tosiasiallisista edunsaajista, ja kerättyihin tietoihin on liittynyt virheitä, puutteita ja epätarkkuuksia”, Avi toteaa.
”Tältä osin on selvää, etteivät ilmoitusvelvollisen keräämät tiedot ole olleet lain edellyttämällä tavalla riittäviä, tarkkoja taikka ajantasaisia.”
Aluehallintovirasto pitää Verkkokauppa.comin toimintaa rahanpesulain vakavana laiminlyöntinä.
”Tosiasialliset edunsaajat ovat jäänet [sic] osin epäselviksi, vaikka kyse on ollut pääsääntöisesti venäläisten yritysten suorittamista suurista käteismaksuista, mihin voidaan katsoa liittyvän kohonnut rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski.”
Kyse ei ole ollut yksittäistapauksia koskevista puutteista
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Rahanpesuilmoitukset tekemättä
Rahanpesulain mukaan epäilyttävistä käteiskaupoista pitäisi ilmoittaa viranomaisille. Tarkastusraportin mukaan Verkkokauppa.com ei ollut kuitenkaan tehnyt ainuttakaan tällaista ilmoitusta tarkastelun kohteena olleista asiakkaista.
Aluehallintoviraston mukaan ”käytännössä jokainen” sen tarkastelema liiketoimi oli kuitenkin sellainen, että se olisi pitänyt raportoida viranomaisille epäilyttävänä.
”Kyse ei ole ollut yksittäistapauksia koskevista puutteista, vaan laajemmasta selonottovelvollisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä, joka on ollut seurausta ilmoitusvelvollisen noudattamista riittämättömistä menettelyistä.”
Avi piti myös vakavana ongelmana sitä, ettei Verkkokauppa.com yrittänyt kunnolla selvittää asiakkaidensa suurten käteisvarojen alkuperää. Asiakkailta kysyttiin rahojen alkuperästä täytettävällä lomakkeella, mutta tietoja ei tarkistettu.
”Jos varojen alkuperänä olisi ollut esimerkiksi asiakkaan tulot, ilmoitusvelvollisen olisi tullut pyytää asiakkaalta tarkempaa selvitystä tuloista ja esimerkiksi palkkakuitti todisteeksi. Ilmoitusvelvollinen ei kuitenkaan ollut näin tehnyt”, raportissa todetaan.
Verkkokauppa.comilla on tilanteesta erilainen näkemys kuin viranomaisella.
”Kyse on ollut pitkäkestoisista asiakkuuksista, jonka vuoksi Verkkokauppa.com on tuntenut kyseiset asiakkaat sekä näiden liiketoiminnan”, yhtiön viestinnästä kerrottiin Ylelle perjantaina sähköpostitse.
Yhtiö: Toimintatapoja muutettu
Verkkokauppa.com on kertonut suhtautuvansa rahanpesun estämiseen vakavasti ja kehittäneensä myöhemmin omaa toimintaansa tähän liittyen.
Verkkokauppa.comin mukaan yhtiön ulkomaisten yritysasiakkaiden tekemät tilaukset on joko toimitettu Suomeen tai noudettu yhtiön myymälöistä. Yhtiön mukaan sillä ei myöskään ole ollut suuria käteismääriä käyttäviä venäläisasiakkaita enää maaliskuun 2023 jälkeen, jolloin Suomen pakotelainsäädäntöä kiristettiin.
Huhtikuusta 2024 lähtien Verkkokauppa.com on myös rajoittanut käteiskauppaansa selvästi aiemmasta. Yhtiö ei esimerkiksi enää salli yli 200 euron yksittäisiä käteiskauppoja.
Aluehallintoviraston päätös ei ole lainvoimainen, vaan Verkkokauppa.com voi halutessaan vielä valittaa siitä. Yhtiö on kertonut päättävänsä mahdollisesta valituksesta myöhemmin.