Vilma Koukkula on harvinaisuus Suomen korkeakoulutettujen työmarkkinoilla. Hän on saanut vakinaisen työpaikan, jossa aloitti vajaa kuukausi sitten.
Vakituinen työ it-tukihenkilönä kulkee vielä lähikuukaudet opiskelun rinnalla. Ensi keväänä kädessä pitäisi olla Lapin ammattikorkeakoulusta tieto- ja viestintätekniikan insinöörin paperit.
– Kyllähän se tuntuu mahtavalta, kun voi olla turvallisin mielin, iloitsee Vilma Koukkula.
Tietotekniikan alalla on totuttu aiemmin, että työpaikkoja on tarjolla. Nyt se ei ole varmaa. Vilma Koukkula valittiin tehtävään, johon oli yli 140 hakijaa. Seula oli tiukka ja päteviä hakijoita oli kymmenittäin.
Kaikilla valmistuvilla tai vastavalmistuneilla ei ole käynyt yhtä hyvin. Nykyisin yhä harvempi ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistunut saa vakituisen työpaikan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan elokuussa 2025 työttömiä oli 300 000. Korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akavan tutkimuslaitoksen Akava Worksin mukaan lähes viidennes (19,3 %) työttömistä oli korkeakoulutettuja.
Korkeakoulutettujen työllisyystilanne huonoin vuosikymmeniin
Suomen työttömyysaste on Euroopan surkeimpia, edellä on ainoastaan Espanja. Suomen maakunnista Lappi on poikkeus, sillä työttömyys on aavistuksen verran laskenut vuodesta 2022. Lapissa työvoimaa palkkaavat kaivosteollisuus ja matkailu. Ne työllistävät myös korkeakoulutuksen saaneita.
Muualla Suomessa työttömyys on vastaavassa ajassa kasvanut peräti kolmanneksella. Korkeakoulutettujen osalta työttömyyskäyrä on vielä surullisempi. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 2022 vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun yli 50 prosenttia.
Helsingissä muutos on vielä rajumpi, sillä korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut yli 60 prosenttia.
– Itse asiassa 2000-luvulla ei ole oltu aikaisemmin näin synkässä tilanteessa, kertoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Suhteellisesti eniten työttömyys on Helsingin kaupungin tilastopalvelun mukaan iskenyt muun muassa tutkijoiden ja hallinnon erityisasiantuntijoiden tehtäviin. Ammattinimikkeistä työttömyyttä on eniten mainos- ja markkinointialalla, taiteen alalla ja sovellusalan erityistehtävissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen selittää alueellisia työllisyyseroja väestö- ja elinkeinorakenteella, joka pätee myös korkeakoulutettuihin.
– Kun väestörakenne vanhenee, niin samalla nuori työikäinen väestö etsiytyy parempien työmahdollisuuksien perässä suurempiin kaupunkeihin.
Harjoittelupaikkoja on vaikea löytää
Vilma Koukkula tuntee useita opiskelukavereita, jotka vielä haaveilevat vakituisesta työpaikasta. Nykyinen työllisyystilanne vaikeuttaa ja pitkittää myös opiskelijoiden valmistumista.
– Harjoittelupaikkoja on erittäin vaikea saada. Jos ei ole työpaikkoja, niin ei ole harjoittelupaikkojakaan. Yhteentörmäys tulee, kun lisätään opiskelupaikkoja, mutta työpaikkoja ei ole tarjolla, sanoo Koukkula.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tunnistaa ongelman. Hän nostaa esille työelämän tarpeet ja koulutuksen ennakoinnin.
– Tässä on varmasti parannettavaa ja meidän täytyisi tehostaa ennakointijärjestelmää. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea.
Kilpailu työpaikoista kovenee entisestään
Korkeakoulutettujen työttömyys ei ole välttämättä huono signaali varsinkaan silloin, jos työttömyys on lyhytkestoista ja heidän osaamistaan voi hyödyntää muilla tuotannonaloilla.
– Korkeasti koulutettu työvoima on sellaista, joka on todistettavasti oppimiskykyistä. Sellaista arvokasta työpanosta ei saisi olla hyödyntämättä.
Suomi ei ole tilanteessa yksin, vaan esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa ollaan samassa tilanteessa. Elina Pylkkäsen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut siellä 63 prosenttia kahden viime vuoden aikana.
Jatkuvaan kouluttautumiseen täytyy kannustaa
Vilma Koukkulan mielestä ammattikorkeakoulut ja yliopistot täytyy pitää elinvoimaisina.
– Rahoitusta on lisättävä, jotta kouluista voi valmistua hyvinvoivia ja työhön kykeneviä aikuisia. Opiskelijoilta, opinnoista ja kouluilta leikkaamalla työllisyystilanne ei parane, hän kiteyttää.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren laskee, että yksi avain on jatkuva kouluttautuminen. Silloinkin, kun on työttömänä.
– Sen sijaan, että työttömillä on jokin mekaaninen työnhakuvelvoite ja muuten voi olla passiivinen, meidän tulisi kannustaa oman osaamisen kehittämiseen työttömänäkin.
Juttua muokattu 3.11. kello 15.10: Korjattu Vilma Koukkulan koulutuspaikan nimi Lapin ammattikorkeakouluksi.