Pientä vauvaa törkeästi pahoinpidellyt äiti oli syyntakeeton – vauvalla vakavia päänalueen vammoja ja luunmurtumia

Aiemmin käräjäoikeudessa vankeuteen tuomittu isä vapautui hovioikeudessa syytteestä.

Punatiilinen rakennus, jonka katonrajassa lukee: Oikeustalo, Tingshuset ja Helsingin hovioikeus.
Helsingin hovioikeus vapautti 27-vuotiaan naisen rangaistusvastuusta syyntakeettomana. Kuvituskuva. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
  • STT

Pienen vauvansa törkeistä pahoinpitelyistä tuomittu espoolainen äiti oli väkivallantekojen aikaan syyntakeeton.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi tekoaikaan 27-vuotiaan naisen aiemmin vankeusrangaistukseen, mutta syyntakeettomuuden vuoksi hänet vapautettiin nyt rangaistusvastuusta.

Sen sijaan hänet määrättiin mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon, kerrotaan Helsingin hovioikeuden perjantaina antamassa tuomiossa.

Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut myös vauvan isän vankeuteen. Hovioikeuden mukaan isän osallisuudesta väkivaltaan ei kuitenkaan ollut näyttöä.

Vauvan vammat tulivat ilmi, kun vanhemmat veivät hänet sairaalaan marraskuussa 2023. Käräjäoikeudessa todistajina kuullut sairaanhoitajat kertoivat havainneensa pian, ettei vauva reagoi ja että tällä on ulkoisia vammoja.

Vauva sai akuuttihoitoa, mutta hänen tilansa romahti. Sen jälkeen hänet vietiin toiseen sairaalaan hätäleikkaukseen.

Vauvalla todettiin muun muassa laajoja kallonmurtumia, useita luunmurtumia, sisäistä verenvuotoa ja vammoja aivoissa. Hovioikeus katsoi vammojen syntyneen äidin lyötyä voimakkaasti lasta päähän.

Lisäksi äiti oli oikeuden mukaan puristanut, lyönyt tai muulla tavalla kohdistanut väkivaltaa lapsen ylävartaloon. Vauva oli väkivallan tapahtuessa 7–11 viikon ikäinen.

Teeskenteli halvausoireita

Äiti kertoi oikeudessa synnytyksen olleen vaikea. Hän sanoi hoitaneensa vauvaa enimmäkseen yksin ja lapsen olleen itkuinen. Hän ei kertomansa mukaan ollut nukkunut melkein ollenkaan.

Äiti vaati hovioikeudessa syytteidensä hylkäämistä ja sanoi muun muassa, että vauva oli pudonnut ja putoamisen yhteydessä tämän pää oli osunut pöytään.

Hän vetosi toisessa kädessään olevaan vanhaan vammaan, mikä hänen mukaansa mahdollisesti vaikutti lapsen putoamiseen.

Hovioikeudessa asiantuntijoina kuullut lääkärit tyrmäsivät selityksen putoamisesta. Kahden lääkärin mukaan vauvan pään vammojen synty olisi edellyttänyt putoamista useiden metrien korkeudelta.

Mielentilatutkimuksessa seurailtiin naisen käden toimintaa. Tuomiossa mainittujen havaintojen mukaan nainen oli yrittänyt simuloida vasemman puolen halvausoireita.