Sanapari ”Vantaan ratikka” on nostettu ensimmäistä kertaa suunnittelupöydälle jo 1990-luvun alussa.
Nyt rakennustöiden käynnistymiseen on aikaa enää kuukausi, mutta sitä ennen tarvitaan vielä yksi nuijan kopautus. Päätöksen ratikkahankkeen etenemisestä kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen tekee kaupunginvaltuusto 17. marraskuuta.
Kaupungin johto puhuu ratikasta magneettina, johon kaupungin tuleva kasvu kiinnittyy: pakettiin kuuluu 60 000 uutta asukasta, 30 000 työpaikkaa, uusia kaupunginosia ja vanhojen kehityshankkeita, yksityisiä investointeja sekä ympäristö- ja imagohyötyjä.
Mitä kaikelle tälle käy, jos valtuusto sanookin ratikkahankkeelle ei?
Ovatko ennusteet uskottavia?
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara muistuttaa, että luvut ovat ennusteita, jotka suuntautuvat vuosikymmenien päähän. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, varsinkin nykyisen kaltaisessa nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa.
Vaattovaara on kuitenkin varovaisen toiveikas ja suhtautuu erilaisiin raidehankkeisiin lähtökohtaisesti suurella mielenkiinnolla. Hän nostaa esiin tyytyväisyyskyselyt: siellä missä ratikoita jo on, ne ovat varsin suosittuja liikkumismuotoja.
Esimerkiksi Tampereella 89 prosenttia tamperelaisista suhtautuu ratikkaan positiivisesti. Myös Helsingin ja Espoon alueella kulkevan pikaraitiotie 15:n eli Raide-Jokerin matkustajat ovat olleet tyytyväisiä pikaratikkaan ja sen toimivuuteen.
Ratikka itsessään siis todennäköisesti kelpaa myös vantaalaisille, mutta entä ne kaikki muut tavoitteet?
– On haastavaa arvioida esitettyjen lukujen realismia, Vaattovaara huomauttaa.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Kaupungin kasvua ennustavien lukujen uskottavuutta ovat kyseenalaistaneet suureen ääneen myös ratikan vastustajat.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen luonnehtii ratikkahankkeeseen liittyviä lukuja ”parhaiksi mahdollisiksi käytettävissä oleviksi”.
– Tietenkin ne ovat silti vain ennusteita. Mutta ei niissä ainakaan mitään harhautusta tai tarkoitushakuisuutta ole mukana, Timonen sanoo.
Timosen mukaan likipitäen kaikissa mahdollisissa ennusteissa näkyy, että Vantaa tulee kasvamaan. Kasvun luonne ja suunta ovat kuitenkin epäselviä, ja niihin ratikkapäätöksellä pystytään osaltaan vaikuttamaan.
– Kyse on siitä, millaista kasvua me haluamme ja minne. Ei Vantaan ajatuksena ole vain kasvaa, vaan kasvaa paremmaksi. Siitä tässä on kyse.
Tampereella arviot osuivat maaliin
Koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, katsotaan hetki menneeseen.
Tampereella ensimmäiset ratikat saatiin liikenteeseen elokuussa 2021. Hanketta myytiin kaupunkilaisille samaan tapaan suurena kaupunkikehityshankkeena kuin Vantaalla.
Miten asukas- ja työpaikkamääriin liittyvät tavoitteet sekä kaupungin elinvoimaan liittyvät kasvuodotukset ovat Tampereella täyttyneet?
– Ennusteet, joita silloin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtiin, ovat toteutuneet pääosin jopa etuajassa, sanoo Tampereen elinvoiman palvelualueen johtaja Pekka Salmi.
Salmen mukaan vaikea taloussuhdanne ja rakentamisen seisahtuminen ovat sittemmin viivästyttäneet esimerkiksi uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentamista.
Pääsääntöisesti arviot ovat osuneet kuitenkin oikeaan.
– Voi sanoa, että mitään ylioptimismia ei ollut silloin mukana, kun näitä päätöksiä pedattiin.
Mari Vaattovaara kuitenkin huomauttaa, että Vantaan sisäinen ratikkareitti ei seudullisessa tarkastelussa näyttäydy samalla tavalla vetovoimaisena uutena avauksena kuin Tampereen ratikka.
– Mistä ne uudet yritykset tai muuttajat tulisivat, ja miksi juuri Vantaalle? Pääkaupunkiseudulla on paljon muitakin metron, Kehäradan, Raide-Jokerin ja muiden avautuvien alueiden sijainteja.
Plan-B olisi toinen suuri kaupunkikehityskohde
Sitten vielä se tärkein kysymys: mitä jos valtuusto sanookin ei?
Laitetaanko esimerkiksi Väritehtaan alueen kehittäminen, Santaradan maanvaihtokaupat valtion kanssa, Hakunilan ostarin remonttisuunnitelmat ja Fazerilan asuinalueen rakentaminen siinä tapauksessa odottamaan parempia aikoja?
Kaupunginjohtaja Timonen ei johtavana virkamiehenä suostu spekuloimaan kaupunginhallituksen tai -valtuuston päätöksiä etukäteen. Hän pitää kuitenkin selvänä, että nollavaihtoehtoa ei ole olemassa.
– Vantaa ei voi jäädä paikalleen. Sellainen vaihtoehto, että mitään ei tapahdu, ei ole mahdollinen.
Timosen mukaan ratikkaprojektiin on jo tähän mennessä käytetty noin 50 miljoonaa euroa.
Ratikkareitin varrella on jo yli 30 hyväksyttyä ratikkasuunnitelmaan pohjautuvaa kaavaa. Jos ratikka hylätään, kaupungin pitäisi miettiä, mitä niille tehdään – onko ratikan rooli ollut kaavoissa niin keskeinen, että jotain pitää tehdä toisin?
Timosen mukaan tällainen tilanne vaatisi myös nopeasti kehitettävän vaihtoehtoisen suunnitelman, plan B:n.
– Sitten täytyisi kehittää uusi, hyvin voimakas ja nopeavaikutteinen kaupunkikehityspaketti. Sellaisenkin arvo liikkuisi varmasti sadoissa miljoonissa.
Pakko kysyä lopuksi vielä Tampereen Pekka Salmelta, millainen kaupunki Tampere olisi nyt, jos ratikkaa ei olisi koskaan rakennettu?
– Uskon, että Tampere kehittyisi ja kasvaisi ilman ratikkaakin, mutta se olisi hitaampaa. Keskusta olisi ihan toisennäköinen, koska meillä olisi Hämeenkatu täynnä busseja. Ratikka on lisännyt keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Jos sitä ei olisi, niin tämä olisi ihan toisentyyppinen kaupunki.