Asukkaat Janakkalassa ja Lopella toivovat Piilonsuon säilyvän nykyisellään – suunniteltu kierto­talousalue herättää närää

GRK Suomi suunnittelee entiselle turvetuotanto­alueelle kiertotalous­aluetta, jonne sijoitetaan ja jossa käsitellään jätettä Etelä-Suomen alueelta.

Harri Heinonen ja Mika Seitsonen kävelevät suolla. Ympärillä joitakin puita ja oranssina hehkuvaa suomaastoa.
Piilonsuon yva-menettelyssä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa. Harri Heinonen Lopelta ja Mika Seitsonen Janakkalasta toivovat, että nollavaihtoehto voittaisi eli alueen toimintaa ei laajennettaisi nykyisestä. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Noin 120 hehtaarin laajuinen Piilonsuon alue ja sille kaavaillut toiminnot nostattavat tunteita Janakkalassa ja Lopella. Alueen omistukseensa hankkinut GRK Suomi aikoo rakentaa Piilonsuolle omien sanojensa mukaan valtakunnallisesti merkittävän kiertotalousalueen.

– Onhan tämä ihan katastrofi suoraan sanoen, janakkalalainen Mika Seitsonen kauhistelee alueen suunnitelmia.

Piilonsuon pohjoispäässä Janakkalassa suo on ehtinyt jo osin palautua vuosikymmenten takaisesta turpeennostosta. Video: Dani Branthin / Yle

Piilonsuolle on tarkoitus tuoda Etelä-Suomen alueelta ylijäämä- ja pilaantuneiden maiden lisäksi muun muassa voimalaitostuhkaa sekä asfaltti-, betoni- ja rakennusjätettä.

Näitä varten Piilon kiertotalousalueelle aiotaan rakentaa käsittely- ja varastokenttiä, erilaisia loppusijoituspaikkoja sekä biopuuterminaali.

Alue on maakuntakaavassa merkitty kiertotalousalueeksi. Kun GRK Suomi osti alueen edelliseltä toimijalta, siirtyi sille myös voimassa oleva ympäristölupa. Sen turvin GRK Suomi rakentaa alueelle jo uutta tieyhteyttä ja laitosaluetta.

Pitkä lista huolenaiheita

Nykyinen ympäristölupa ei mahdollista kaikkia niitä toimintoja, joita GRK Suomi haluaa kiertotalousalueelle. Parhaillaan on käynnissä toiminnan ympäristövaikutusten arviointi (yva), jonka pohjalta tehdään varsinaiset lupahakemukset.

Lokakuussa kuntalaisilla oli ensimmäinen mahdollisuus jättää mielipiteensä yva-menettelyyn liittyen. Niitä kertyi viitisenkymmentä. Samalla myös viranomaiset jättivät yvasta ensimmäiset lausuntonsa.

Henkilö tutkii älypuhelimen karttasovelluksesta Piilonsuon aluetta.
Piilonsuosta suurin osa, noin 100 hehtaaria on Janakkalan puolella. Kuva: Dani Branthin / Yle

Mika Seitsonen Janakkalasta kertoo, että hanke on saanut Piilonsuon lähellä olevien kylien asukkaat aktivoitumaan.

Yhteen lyöttäytyneet kutsuvat itseään epävirallisesti Piilonsuon ystäviksi. Tältä kokoonpanolta lähti ely-keskukselle yksi, mutta varsin laaja mielipide hankkeesta.

Seitsonen kertoo, että lähialueen asukkaat ovat huolissaan monista asioista. Kärkeen nousevat alueen liikenne, jätteen loppusijoituspaikat, vesienkäsittely ja Janakkalan kunnan veto- ja pitovoima.

Loppilainen Harri Heinonen nostaa listaan myös huolen luontoarvoista ja suoalueesta, joka on turpeennoston jälkeen saanut ennallistua omia aikojaan.

Piilonsuolla Mika Seitsosen ja Harri Heinosen kanssa
Mika Seitsonen ja Harri Heinonen kertovat, mikä heitä huolettaa Piilonsuon suunnitelmissa. Toimittajana on Tiina Kokko.

Yva antaa suunnan lupahakemuksille

GRK Suomen kiertotalousliiketoiminnan Etelä-Suomen aluepäällikkö Henna Välikangas muistuttaa, että vasta ympäristövaikutusten arvioinnin lopputuloksesta selviää, mille toiminnoille GRK lopulta hakee ympäristölupia. Kyseessä on pitkän aikavälin hanke.

Välikangas sanoo yhtiölle olevan tärkeää, että liikenneturvallisuus ja -määrät pystytään huomioimaan Piilon kiertotalousalueella.

Jätteen loppusijoituspaikoista Välikangas huomauttaa, että kyse ei ole samanlaisista kaatopaikoista kuin ennen. Alueelle ei sijoiteta eloperäistä jätettä.

Asukkaita huolestuttavat kuitenkin alueen vesienkäsittely sekä jätteiden loppusijoituspaikat ja niiden vaikutukset esimerkiksi pohjavesiin. Aluepäällikkö sanoo, että myös nämä asiat selvitetään tarkkaan. Ympäristölupa määrää, miten vedet käsitellään asianmukaisesti.

Syksyinen suomaa, jolla muutamia puita ja oranssista heinikkoa suonsilmäkkeiden ympärillä.
Tältä näytti Piilonsuon pohjoispäässä Janakkalassa 7. marraskuuta. Samalla kun alueen toiminnasta laditaan yvaa, Janakkalassa ja Lopella on käynnissä alueen kaavoitus. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Voitaisiinko esimerkiksi Piilonsuon pohjoispään suoalue säästää?

– Tässä arvioinnissa otetaan huomioon, mitä mahdollisesti säästetään, ja mihin toiminta-alueita rakennetaan. Siellä on aika paljon mahdollisuuksia erityyppisille toiminnoille, ja siten pystytään ottamaan näitä luontoarvoja suunnittelussa huomioon.

Yva-selostus tulee nähtäville arvion mukaan alkuvuonna 2026, jolloin yva-menettelystä on seuraavan kerran mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Asiasta on tarkoitus järjestää silloin myös yleisötilaisuus. Piilonsuon ystävät kaavailevat omaa yleisötilaisuuttaan vielä tälle vuodelle.