Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti viime torstaina määränneensä Yhdysvaltain armeijan jatkamaan 33 vuotta keskeytyksissä olleita ydinasetestejä.
Hän teki näin vain hetkeä ennen kuin tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin.
Se voi olla poliittinen viesti, arvioi Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon ydinaseasioiden johtaja Heather Williams Reutersille.
– Ilmoitus testien jatkamisesta voi olla todella vahva signaali Venäjälle tai Kiinalle siitä, että maa haluaa palata mukaan ydinaseiden kilpavarusteluun esimerkiksi suunnittelemalla uusia ydinaseita, hän sanoo.
On huomionarvoista, että Trumpin ilmoitus tuli päivä sen jälkeen, kun Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin oli ilmoittanut onnistuneista kokeista liittyen Poseidon-torpedoon, joka voi tuhota ”kokonaisia valtioita”.
”Koska muut, niin mekin”
– [Ydinasekokeita] täytyy tehdä, koska muutkin tekevät. Kaikki näyttävät tekevän niitä, Trump täsmensi toimittajille torstaina presidentin Air Force One -lentokoneessa.
Trump lisäsi, että Yhdysvalloilla olisi eniten ydinaseita. Näin ei kuitenkaan ole.
Yhdysvaltain tieteentekijöiden liiton (FAS) mukaan Venäjällä on 5 459 ydinkärkeä ja Yhdysvalloilla 5 177, kertoo uutistoimisto Reuters.
Luvut sisältävät laukaisuvalmiina olevat, varastoidut sekä käytöstä poistetut ydinkärjet.
Trumpilta tiedusteltiin testaamisen yksityiskohdista, mutta hän kertoi vain, että Yhdysvalloilla on testialueita, yksityiskohdista ilmoitettaisiin myöhemmin.
Maanantaina Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright pyrki selittämään Trumpin sanomisia. Wrightin mukaan ilmoitus ydinaseiden testaamisesta ei sisältäisi ydinaseiden räjäytyksiä.
Ministerin mukaan testeissä tarkastetaan ”muut ydinaseen osat”, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat toimintakunnossa.
– Uskon, että nämä testit, joista nyt puhumme, ovat järjestelmätestejä, Wright sanoi Fox Newsin haastattelussa.
Yhdysvallat testaa jo ydinaseitaan
Williamsin mukaan Yhdysvallat tekee jo tämän tyyppisiä testejä.
– Se tarkoittaa, että huipputiedemiehet käyttävät supertietokoneita ja muuta huipputeknologiaa laboratorio-olosuhteissa selvittääkseen, että ydinaseet ovat käyttökunnossa ja tekevät tarvittaessa sen, minkä niiden odotetaan tekevän.
Tämä voidaan toteuttaa ilman räjäytyskokeita, Williams selittää. Toisaalta Trump saattoi tarkoittaa myös ohjusten laukaisujärjestelmien testausta.
– Venäjä ja Kiina tekevät jatkuvasti mannertenvälisten ydinohjusten testausta. Venäjä testasi juuri esimerkiksi vedenalaista ydinasetorpedoaan. Tämän tyyppistä testausta Yhdysvallat tekee paljon vähemmän. Joten kyse voi olla ydinkärkien tai laukaisualustojen testauksesta.
Trump kommentoi kuitenkin ydinkokeita myös sunnuntaina lähetetyssä CBS:n 60 Minutes -ohjelmassa. Hän väitti, että Venäjä ja Kiina ovat tehneet ydinkokeita salassa.
Ydinaseiden testauksen aloittaminen olisi lahja Kiinalle
Jos Yhdysvallat jatkaa 33 vuotta sitten keskeytettyjä ydinasekokeitaan, kuten Trump antoi ymmärtää, monet muut ydinasevallat seuraavat todennäköisesti perässä, arvioi yhdysvaltalaisen ajatushautomon asiantuntija Heather Williams.
Esimerkiksi Putin on sanonut, että jos Yhdysvallat aloittaa testauksen uudelleen, myös Venäjä tekee niin. Itse asiassa Putinin mukaan maailmanlaajuinen ydinasekilpavarustelu on jo käynnistynyt.
Williamsin mukaan eniten ydinasekokeista hyötyisi Kiina, joka on tehnyt alle sata ydinkoetta.
Yhdysvallat on tehnyt yli tuhat ja Venäjäkin yli 700.
Tehtyjen kokeiden määrällä on merkitystä.
Kiinalaiset asiantuntijat ja viranomaiset ovat Williamsin mukaan sanoneet, että Kiina on jäljessä ydinasetietämyksessä sekä ydinaseiden suunnittelussa, koska testejä on tehty vähemmän.
Venäjä irtautui ydinaseiden testauksen kieltävästä sopimuksesta
Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina allekirjoittivat ydinasekokeiden kieltävän sopimuksen vuonna 1997.
Se kieltää maanpäällisen ja -alaisen ydinasetestauksen. Venäjä ratifioi sopimuksen vuonna 2000, mutta irtautui siitä vuonna 2023.
Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta.
Yhdysvallat aloitti ensimmäisenä maana maailmassa ydinasetestit heinäkuussa vuonna 1945 räjäyttämällä 20 kilotonnin atomipommin Alamogordossa New Mexicon osavaltiossa.
Jo saman vuoden elokuussa Yhdysvallat pudotti atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin ja pakotti Japanin antautumaan.
Neuvostoliitto järkytti länsivallat räjäyttämällä ensimmäisen atomipomminsa vain neljä vuotta myöhemmin, elokuussa 1949.