Yksi muisto on piirtynyt erityisen tiukasti Suomen Punaisen Ristin (SPR) avustustyöntekijä Miia Siurolan mieleen komennukseltaan Gazasta.
Siurola työskenteli sairaanhoitajana Punaisen Ristin kenttäsairaalassa, jonne paikallinen nainen toi pahasta infektiosta kärsivän pienen tyttärensä. Tyttö oli sairaalan ensimmäisiä lapsipotilaita.
Siurola oli rakentanut lastenosastolle leikkitilan, jonne jo hieman toipunut lapsi meni leikkimään.
– Kun tytön äiti näki tyttärensä leikkimässä, hänen silmänsä syttyivät ilosta. Se oli pieni hetki normaalia elämää kaiken kaameuden keskellä. Äiti kiitteli siitä ihan hirveästi.
Tapahtumasta on kulunut yli vuosi, ja nyt Siurola on Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa.
Sinne on muutaman päivän sisällä noussut samankaltainen kenttäsairaala, jossa hän työskenteli Gazassa.
Sairaala on pystytetty messukeskukseen, koska tulevana viikonloppuna se sertifioidaan WHO:n kriteerien mukaisesti.
Sertifikaatin saatuaan sairaala on jatkuvassa valmiudessa lähetettäviksi kriisialueille, mutta sitä voidaan käyttää tarvittaessa myös kotimaassa.
Kun jossain ilmenee tarve kenttäsairaalalle, sen pitäisi olla kohteessa ja valmiina vastaanottomaan potilaita noin 72 tunnin sisällä.
Sairaala voidaan lähettää monenlaisille kriisialueille. Esimerkiksi vuonna 2021 sairaala vietiin Haitiin, jonne iski voimakas maanjäristys. Sairaalaa on tarvittu usein myös konfliktialueilla.
Katso videolta, miltä kenttäsairaalassa näyttää.
Kenttäsairaalassa aluesairaalan tasoista hoitoa
Kenttäsairaala koostuu lukuisista teltoista. Messukeskukseen levitettynä ne valtaavat lähes koko 4 800 neliön lattiatilan.
SPR:n katastrofiavun koordinaattori Johanna Arvo kertoo, että kenttäsairaalassa on mahdollista tarjota samantasoista hoitoa kuin suomalaisessa aluesairaalassa.
Kenttäsairaalassa on yhteensä 50 vuodepaikkaa ja yksi leikkaussali.
Jokaisen teltan sisällä on omat toimintonsa. Teltoista löytyy muun muassa ensiapu, laboratorio ja röntgen.
– Sairaalassa on myös neuvolatoimintaa ja meille voi tulla synnyttämään, Johanna Arvo kertoo.
Kenttäsairaalan toimintoihin kuuluu myös oma välinehuolto.
Kriisialueille ei viedä kertakäyttöisiä hoitovälineitä, vaan ne steriloidaan jättimäisissä autoklaaveissa, ja pakataan uudelleen käytettäväksi.
Kenttäsairaalan pyörittämiseen tarvitaan yhteensä noin 200 henkilöä. Sairaalan henkilöstö koostuu Punaisen Ristin työntekijöistä sekä kohdemaan terveydenhuollon ammattilaisista.
Sairaala on monelta osin täysin omavarainen. Kun sairaala lähetetään kriisialueelle, mukaan lähtee infrastruktuuri, joka mahdollistaa sen toiminnan. Infraan kuuluvat esimerkiksi erilaiset instrumentit sekä lääkkeet.
– Paikan päältä tarvitsemme ainoastaan sähkön tuottamiseksi dieseliä generaattoreihin sekä vettä, jota voimme käyttää puhdistettuna.
Arvo kertoo, että kriisialueille vietäviä kenttäsairaaloita ei enää tuoda takaisin lähtömaahan, vaan ne jäävät välineineen kohdemaahan. Yhteensä viidellä Punaisen Ristin kansallisella yhdistyksellä on oma kenttäsairaala valmiina lähetettäväksi kriisialueille.
Punaiset ristit tuovat turvaa
Haastavinta kenttäsairaalatoiminnassa on Johanna Arvon mukaan toimintaympäristö.
Kohdemaassa turvallisen, riittävän kokoisen ja helposti saavutettavan paikan löytäminen sairaalalle on usein vaikeaa.
Avustustyöntekijä Miia Siurola ei kuitenkaan ole kokenut työssään pelkoa. SPR:n puolueeton asema sekä sairaalatelttojen katolla näkyvät punaiset ristit ovat ainakin tähän mennessä luoneet turvaa.
– Ei sinne auta lähteä pelkäämään. Ja toisaalta työ vie ajatukset tehokkaasti pois mahdollisista peloista.
Siurola työskentelee Suomessa Helsingin lastensairaalan teho-osastolla. Videolla hän kertoo, miten kriisialueilla työskentely eroaa Suomessa työskentelystä.
Viikonlopun jälkeen kenttäsairaala pakataan jälleen liki 200 eri laatikkoon ja viedään varastoon.
Ensi viikolla sairaala on valmis lähetettäväksi kriisialueelle koska vain. Kuten myös Punaisen Ristin työntekijät.