Äänekoskella koulutetaan ammattilaisia alalle, joka työllistää jo satoja – Aapo Mäkelä, 18, aikoo maailmalle

Osaavaa työvoimaa tarvitaan siellä, missä tuulivoimalat sijaitsevat. Kunnossapidon työpaikat alan suurimmissa yrityksissä ovat Suomessa kymmen­kertaistuneet vuosi­kymmenessä.

Aapo Mäkelä kokeilee VR-lasien avulla, millaista on työskennellä tuulivoimalan huipulla. Kunnossapitoasentajalla ei voi olla korkean paikan kammoa. Video: Simo Pitkänen / Yle

18-vuotias Aapo Mäkelä tekee lähtöä työkeikalle. Äänekoskelainen Mäkelä on kone- ja tuotantotekniikan kolmannen vuoden opiskelija ja täydentää ammattiopintojaan tuulivoimaosaamisella.

Edessä on työreissu Pohjois-Ruotsiin. Perillä hän ja muut työntekijät siirtävät muuntajia tuulivoimatyömaalle.

Mäkelä uskoo tuulivoiman tulevaisuuteen. Korkealla ja osin ahtaissa paikoissa tapahtuva työ ei pelota.

Mahdollisuus päästä työssä matkustelemaan kiinnostaa Mäkelää:

Video: Simo Pitkänen / Yle

Mäkelän haaveet reissutyöstä ovat yksi puoli tuulivoiman kunnossapitoa: erikoistuneet ammattilaiset kiertävät maailmalla tekemässä harvinaisia huoltotöitä.

Toinen puoli on perustyötä siellä, missä voimalat sijaitsevat. Kunnossapito onkin synnyttänyt Suomeen uuden ammattikunnan.

Huoltohenkilöstön määrä on noin kymmenkertaistunut alan kahdessa suurimmassa yrityksessä vuosikymmenessä.

Suomessa tuulivoimaloita huoltavat pääosin voimalavalmistajat Vestas ja Nordex, joilla on maanlaajuiset huoltoverkostot. Niiden palveluksessa on yhteensä nelisensataa kunnossapidon tehtävissä työskentelevää ihmistä.

Iin Pahkakosken tuulivoimapuisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Iin kuntaan kuuluvalla Pahkakosken ulkopalstalla, Oulun kaupunkiin kuuluvan Yli-Iin alueen läheisyydessä. Alueelle on noussut 30 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.
Uudessa Pahkakosken tuulivoimapuistossa Iissä on 30 voimalaa. Kymmentä voimalaa kohden tarvitaan kaksi kunnossapitoasentajaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Vestaksen maajohtaja ja huolto-organisaatiosta vastaava Mikael Strömbäck vahvistaa, että paikalliselle osaamiselle on tarvetta.

– On eduksi, jos työntekijät asuvat siellä, missä työpaikat syntyvät tai ovat valmiita muuttamaan, Strömbäck sanoo.

Myös Nordexin Suomen toimitusjohtaja Suvi Launiainen sanoo, että yhtiölle on tärkeää löytää sähköasentajataustaisia ihmisiä kunkin tuulipuiston lähettyviltä.

– Osaavan henkilöstön saatavuus on vaihdellut vuosien saatossa, mutta tilanne on parantunut vuosi vuodelta. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten ja koko tuulivoima-alan kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta osaajia löytyy myös jatkossa, Launiainen sanoo.

Kunnossapitäjiltä vaaditaan kuntoa

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke kouluttaa Äänekoskella ammattilaisia tuulivoiman tarpeisiin uudessa, EU:n hankerahoituksella käynnistetyssä oppimisympäristössä.

Suomessa on tällä hetkellä reilut 1 800 tuulimyllyä, ja niiden määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Esimerkiksi Keski-Suomeen on Suomen uusiutuvat ry:n tietojen mukaan suunnitteilla 35 tuulivoimahanketta. Näistä ehkä puolet toteutuu tulevina vuosina.

Eniten suunnitelmia on Karstulaan, jossa on jo 19 voimalaa. Kaavoituksessa vielä 39.

Alan laskentakaavan mukaan tuulivoimaloiden paikallisessa huollossa tarvitaan kaksi huoltajaa kymmentä voimalaa kohden. Työtä tehdään turvallisuussyistä aina pareittain.

Tuulivoimalan huoltajilta edellytetään paitsi kykyä työskennellä korkeilla paikoilla myös hyvää kuntoa. Kuntoa testataan rekrytointivaiheessa sekä säännöllisesti työsuhteen aikana.

Poken koulutus Suomessa uutta

16-vuotias Miro Tuomi seuraa isänsä jalanjäljissä alalle, ja on kiinnostunut tuulivoiman ohella myös vesivoimaloista. Ensimmäinen syksy opinnoissa on vastannut saarijärveläisen nuoren miehen odotuksia.

– Olen oppinut tekemään kytkentöjä. Lisäksi olen oppinut kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa, Tuomi kertoo.

Tuomi ei ainakaan vielä haaveile reissuhommista, vaan toivoo vaihtelevaa työtä kotiseudulta:

Video: Simo Pitkänen / Yle

Sähköalan lehtori Antero Leppänen kertoo, että Poken koulutusmalli on tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Yksi sysäys koulutukselle tuli pohjoisen Keski-Suomen kunnista.

– Kunnat kysyivät meiltä, voisivatko täällä olevien voimaloiden huoltajat olla paikallisia asentajia.

Antero Leppänen vieressä tikkaat, joihin on kiinnitetty kaksi kylttiä. Ylempi kyltti ilmoittaa, että turvavaljaita on käytettävä.
Lehtori Antero Leppänen kertoo, että alalla kiinnitetään paljon huomiota työturvallisuuteen. Jos voimalassa tapahtuu vahinko, apua saa nopemmin työparilta. Muun muassa tästä syystä asentajilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kajaanin ja Oulun ammattiopistoissa räätälöidään tarvittaessa tuulivoimahuolto-opintoja yksittäisille opiskelijoille. Poke on Suomen ainoa ammattiopisto, jossa voi yhteishaussa hakea sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon ja liittää siihen tuuli- ja aurinkovoimahuollon opintoja.

Videolla projektipäällikkö Niklas Kupari esittelee Kristen Soomanille yli 100 000 euroa maksaneen harjoitustuulivoimalan ominaisuuksia:

Video: Simo Pitkänen / Yle

Ensimmäiset yhteishaun kautta valitut tutkinto-opiskelijat ovat aloittaneet tänä syksynä. Noin puolet sähköasentajakoulutukseen valituista nuorista lähtee toisena opiskeluvuotenaan erikoistumaan tuuli- ja aurinkovoimaan.

Leppäsen mukaan koulutusta on suunniteltu yhteistyössä huoltoyhtiöiden kanssa. Opiskelija pääsee perustutkinnolla alkuun, mutta lopullinen pätevöityminen tapahtuu työelämässä.

– Me koulutamme hyviä aihioita työntekijöiksi ja työelämässä heistä tulee huippuammattilaisia. Ihmiset pätevöityvät työnantajalla, sillä kaikki tuulivoimalat eivät ole samanlaisia.

Opetusta on kehitetty pilottiryhmän kanssa. Sen koulutus päättyy vuodenvaihteessa.

Pilottiryhmässä opiskeleva virolaistaustainen Kristen Sooman kertoo videolla, miksi hän halusi tulla Suomeen opiskelemaan metalli- ja teknologia-alaa:

Video: Simo Pitkänen / Yle