Hallituksen tilaama selvitys datakeskusten uhkista ja mahdollisuuksista hahmottelee vastausta kysymykseen siitä, miten sähkösyöppöjen konesalien rakentamisbuumi vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa.
Viime aikoina julkisuudessa on puitu esimerkiksi Tiktokin datakeskushanketta Kouvolassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) nosti eilen eduskunnassa esiin huolen sähkön hinnan noususta datakeskusrakentamisen seurauksena.
Konsulttiyhtiö AFRY on nyt tehnyt asiasta laskelmia selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan tiistaina julkaistuun raporttiin.
Selvityksen mukaan iso lisäys datakeskusten määrään voi nostaa sähkön vuotuista keskihintaa viiden vuoden kuluttua kymmenen prosenttia, jos keskusten kulutus ei jousta alaspäin.
Hinta nousee erityisen rajusti silloin, kun sähköstä on niukkuutta, eli tuulettomina pakkaspäivinä.
Oletuksena ripeä rakennustahti
AFRY:n laskelman mukaan vuodessa on noin sata tuntia, jolloin datakeskusten aiheuttama lisähinta sähkölle ylittäisi 50 senttiä kilowattitunnilta.
Tämä siis tilanteessa, jossa sähkö on tyypillisesti muutenkin hyvin kallista. Yli 90 sentin lisähintaa joutuisi maksamaan noin 30 tuntia vuodessa. Hintapiikkien vaikutuksesta vuoden keskihinta nousisi mainitut kymmenen prosenttia.
Konsulttien laskelma olettaa, että datakeskusten määrä kasvaa varsin jyrkästi siten, että niiden yhteenlaskettu sähköteho olisi 2 500 megawattia. Teho on noin puolitoistakertainen verrattuna esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktoriin.
Tällä hetkellä datakeskusten sähköteho on 300 megawattia. Investointisuunnitelmia on kuitenkin niin paljon, että 2 500 megawatin skenaario on alan etujärjestön FDCA:n mukaan mahdollinen jo vuonna 2030.
Rakentamista vauhdittaa se, että Suomessa oli raportin mukaan viime vuonna Euroopan toiseksi halvin sähkö Norjan jälkeen. Myös sähköverkkoon kytkeytymisen jonotusaika on liki Euroopan lyhyin.
Raportti myös olettaa, että sähköntuotanto kasvaa saman verran kuin datakeskusten kulutus. Siitä huolimatta hinta nousee, sillä datakeskukset ovat luonteeltaan peruskuormaa, eli ne käyvät jatkuvasti tasaiseen tahtiin eivätkä juuri säätele kulutusta sähkön hintojen perusteella.
Miten siis vältetään tilanne, jossa tavalliset sähkönkäyttäjät joutuvat datakeskusbuumin maksumiehiksi kohonneiden sähkölaskujen kautta?
– Se vältetään sillä, että toimijat sitoutuvat sähköverkossa joustoihin silloin, kun meillä on hintapiikkien päiviä, Mattila sanoo.
Jousto voi olla kulutuksen vähentämistä tai korvaamista osin datakeskuksen omalla tuotannolla, kuten akuilla tai varavoimakoneilla.
Tukimallin pitäisi kannustaa joustoon
Kulutuspiikkien hillitsemisen lisäksi uusien datakeskusten pitäisi Mattilan mukaan tuoda mukanaan uutta sähköntuotantoa. Julkinen tuki pitäisi suunnata tällaisille konesaleille.
Mattila ei ota kantaa siihen, miten pitkäksi aikaa datakeskusten uutta tukea pitäisi jatkaa, ja mikä voisi olla tuen maksimimäärä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Mattilan selvityksen julkistamistilaisuudessa, että tuki lähtee luultavasti liikkeelle samasta tasosta kuin alemman sähköveroluokan vaikutus on ollut eli noin 40 miljoonasta eurosta vuodessa.
– Hallitus arvioi hyvin tarkasti, että onko se paras tukimuoto nimenomaan alennettu sähkövero vai jokin muu työväline, Orpo sanoi.