Valtiovarainministeriön erityistarkkailuun joutuneilla hyvinvointialueilla on useita yhdistäviä tekijöitä, vaikka ne sijaitsevatkin täysin eri puolilla Suomea.
Niin sanotulle tarkkailuluokalle joutuivat kesällä Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa. Ministeriöistä kootut arviointiryhmät aloittivat syyskuussa alueiden ohjaamisen, eli ne tutustuvat tilanteeseen ja antavat toimenpide-ehdotukset, miten talous saadaan kuntoon.
Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen istuu ainoana jokaisessa arviointiryhmässä edustamassa valtiontaloutta.
Tässä koottua tietoa kolmesta tiukempaan ohjaukseen päätyneestä hyvinvointialueesta:
Miten nämä niin sanotut tarkkailuluokkalaiset muistuttavat toisiaan?
– Kaikilla alueilla maan keskimääräiset tarvevakioidut menot ylittyvät lähes kaikilla palvelualueilla. Myös se yhdistää, että esimerkiksi palveluverkkoon liittyviä päätöksiä ei syystä tai toisesta ole kyetty tekemään, Jokinen sanoo.
Mikä puolestaan erottaa näitä alueita?
– Itä-Uudellamaalla erikoissairaanhoidosta vastaa HUS, mikä erottaa sen kahdesta muusta erottava tekijä. Palveluiden kielikysymys on huomioitava Itä-Uudellamaalla (ruotsi) ja Lapissa (saame). Pitkät etäisyydet nousevat esille Keski-Suomessa ja Lapissa. Etäisyydet on huomioitu rahoituksessa.
Onko alueiden taloustilanne samanlainen?
– Arviointimenettelyjen aloituspäätökset tehtiin vuoden 2024 tilinpäätöstietojen perusteella ja silloin Lapin asukaskohtainen alijäämä oli suurin, Keski-Suomi toiseksi suurin ja Itä-Uusimaa oli kolmantena.
Kaikilla kolmella alueella asukaskohtainen alijäämä kasvaa tänä vuonna. Tämän vuoden ennusteiden mukaan Keski-Suomen asukaskohtainen alijäämä paisuu Lapin alijäämää hieman suuremmaksi.
Keski-Suomen hyvinvointialue on ajautunut nyt myös johtajakriisiin. Lokakuun lopussa eronpyyntönsä jätti aluejohtaja Jan Tollet, ja pian tämän jälkeen myös aluehallituksen puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula (kesk.) kertoi jättävänsä tehtävänsä.
Keski-Suomessa ja Lapissa on yhä terveysasemat joka kunnassa. Esitetäänkö molemmille niiden vähentämistä?
– Molemmille on jo annettu toimenpide-ehdotus palveluverkkoon liittyen. En ota kantaa tässä vaiheessa, koskevatko ehdotukset terveysasemia.
Itä-Uudellamaalla on kolme terveysasemaa. Lisäksi muissa kunnissa on pienempiä vastaanottopisteitä.
Antaako arviointiryhmä muillekin alueille vastaavia konkreettisia esityksiä, kuin Lapille annettu esitys toisesta keskussairaalasta luopumisesta ja erikoissairaanhoidon keskittämisestä LKS:aan?
– Kyllä. Keski-Suomelle on annettu jo palveluverkkoon liittyvä ehdotus ja lisäksi viime kokouksessa annettiin erikoissairaanhoitoon liittyen samantyyppinen esitys kuin Lapille.
Ryhmä esittää, että Jyväskylässä sijaitsevassa Nova-sairaalassa muutettaisiin palvelutasoa vastaamaan tavallista keskussairaalaa. Harvinaisissa erikoissairaanhoidon tehtävissä, jotka voivat vaatia erityisiä tiloja ja laitteita, alueen pitää tehdä yhteistyötä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja naapurihyvinvointialueiden kanssa.
Voivatko alueet itse päättää säästökohteet, joilla päästään vaadittuun tavoitteeseen?
– Valtiovarainministeriö seuraa nimenomaan talouden toteumaa, ei sitä, ovatko toimet täsmälleen samoja kuin arviointiryhmä on ehdottanut. Jos alue ei toteuta arviointiryhmän ehdotuksia, sen on käytännössä löydettävä vastaavat kustannussäästöt muualta, sillä sovitusta talouden tasapainotustahdista on pidettävä kiinni, Jokinen sanoo.
Jos taloutta ei saada tasapainoon sovitun sopeutuskauden aikana, valtiovarainministeriö voi joko käynnistää uuden arviointimenettelyn tai suoraan aluejakoselvityksen, joka muuttaa hyvinvointialueen rajoja.