BRYSSEL Jäsenmaan pitää pystyä viemään EU-kokouksesta jokin voitto kotiin.
Tiukkoja ilmastotoimia vastustavilla mailla oli lopulta viemisinä ainakin keventäviä prosenttilukuja.
Kunnianhimoiset maat taas sanovat, että saatiin sentään sopu aikaan näillä eväillä.
Ilmastoministerit sopivat, että EU vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Tämä oli komission esitys, johon tuli erilaisia jäsenmaiden vaatimia joustoja.
Sopuun tarvittiin lupaus, että maat saavat rahoittaa enemmän ilmastotoimia EU:n ulkopuolella, yleensä köyhemmissä maissa.
EU-komissio esitti, että kolme prosenttia päästöjen vähentämisestä voidaan tehdä EU:n ulkopuolella. Ilmastoministerit nostivat osuuden kokouksessa viiteen prosenttiin. Moni maa vaati kymmentä prosenttia ja mahdollisuus siihenkin kirjattiin sopimukseen, jos komissio niin myöhemmin arvioi.
Ilmastotavoitteelle jousto tarkoittaa sitä, että 85 prosenttia päästövähennyksistä pitää saada aikaan EU:n sisällä ja loput voidaan tehdä ulkopuolella.
Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra korosti, että päästöt eivät pysähdy rajoille. Päästöjen vähentäminen missä tahansa estää ilmaston lämpenemistä.
Huolena on se, että EU:n omat päästöt eivät vähene tarpeeksi.
Hoeksta luonnehtii sopimusta hyväksi kompromissiksi:
Mikä tahansa metsitys ei kelpaa
Päästöjen tekeminen kolmansissa maissa alkaa varsinaisesti vasta vuonna 2036. Aikaisemmin maat voivat tehdä pilottihankkeita.
Koko kansainvälisten hiilikrediittien kauppa on alkutekijöissään.
Kaupan on jo esimerkiksi metsityshankkeita, mutta mikä tahansa kylväminen ei kelpaa EU:lle. Hankkeiden pitää olla laadukkaita ja niiden pitää tuoda todennettavissa olevia hyötyjä.
Esimerkiksi Ukrainan energia-infrastruktuurin jälleenrakentaminen voisi kelvata kohteeksi, jos se tehdään vähäpäästöisempänä kuin Ukraina itse tekisi.
Suomi olisi rajannut mieluiten krediittien ostot kolmeen prosenttiin. Sopimuksessa vilautetaan mahdollisuutta jopa 10 prosentin osuuteen, mutta Suomen ympäristö- ja ilmastoministerin Sari Multalan (kok.) mukaan se tuskin toteutuu. Hän arvioi, ettei laadukkaita hiilikrediittejä ole kaupan niin paljoa.
Vaikuttaa siltä, että monien maiden on helpompi luvata rahaa kehitysmaiden metsitykseen tulevaisuudessa kuin korottaa bensan hintaa kotimaassa.
Hiilikrediitit myös maksavat. Tosin esimerkiksi Italia elätteli toiveita, että komissio hankkisi hiilikrediittejä jäsenmaille.
Komission odotetaan tekevän tarkempia linjauksia.
Komissio ryhtyy muutenkin purkamaan ilmastotavoitetta keinoiksi. Esimerkiksi polttomoottoriautojen kielto saattaa siirtyä nyt sovitusta vuodesta 2035.
Suurista maista ilmastosopimuksen ulkopuolelle jäi Puola. Myös Tšekki, Unkari ja Slovakia jäivät pois. Vastustajat vetosivat etenkin siihen, että liian kova tavoite romuttaa teollisuuden kilpailukykyä. Sopimukseen riitti kuitenkin jäsenmaiden enemmistö.
Vuoden 2040 päästövähennykset ovat välitavoite matkalla vuoden 2050 hiilineutraaliuteen, jolloin nielujen ja päästöjen pitäisi olla yhtä suuria.
EU:n päätös syntyi viime hetkellä ennen Brasilian ilmastokokouksen alkua.
Laitaoikeisto väheksyy ilmastotekoja
Into ilmastotekoihin on hiipunut samaa tahtia kun oikeiston kannatus on Euroopan maissa kasvanut. Laitaoikeiston puolueet väheksyvät ilmastonmuutosta ja sen vaatimia toimia. Ilmastotoimiin suhtautuu monin paikoin kriittisesti myös keskustaoikeisto.
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kärkihanke viime komission johdossa oli vihreä siirtymä. Nyt hän sai tehdä hartiavoimin töitä saadakseen esimerkiksi Saksan keskustaoikeiston tuen komission vihreille hankkeille. Hän linjasi kauden alussa, että ilmastotoimia tehdään, mutta niin, että niistä on myös taloudellista hyötyä.
Esimerkiksi Tšekissä valtaan nouseva oikeistopopulisti Andrej Babiš sanoo haluavansa purkaa EU:n nykymuotoisen vihreän politiikan. Mukaan hallitukseen on tulossa äärioikeistolainen motoristipuolue.