Miehet lukevat miesten kirjoittamia kirjoja. Siihen luottavat ainakin kustantamot ja kirjakauppiaat. Tänä vuonna kirjojen kansista jämerinä ja mietteliäinä tuijottavat Sauli Niinistö, Jens Stoltenberg ja Alexander Stubb. No, tänä vuonna myös Sanna Marin. On karttaa ja kompassia. Remes ja Seeck kutsuvat isää kuvioihin, joista hellyys ja hoiva ovat kaukana.
Tässä on vaihtoehtolista tänä vuonna julkaistuista kirjoista. Listalla on isien rakastamia aiheita. Tarjolla siis taisteluja, tekniikkaa ja tietenkin tietoa – naisten kirjoittamina.
Raketti-iskuja ja palkkasotilaan mieli
Jenni Räinä: Vaino (Otava)
Historiallinen romaani on perinteinen isänpäivälahja. Isovihan aikaan sijoittuvan romaanin yksi päähenkilöistä on venäläisten vangiksi joutuva nuorukainen. Hän ryhtyy vihollisen avustajaksi ja pojasta kasvaa tappaja, jolla on palkkasotilaan moraali. Ympärillä humisee suomalainen metsä.
Romaani kuvaa myös turvattomuutta ja huolehtimista ja näyttää vainon ajan lapsen silmin.
Sara Al Husaini: Kenelle maa kuuluu (Like)
Bagdadia pommitetaan – amerikkalaisten raketti-iskuja, sireenejä, savutorneja, sotilaiden tarkastuspisteitä. Uutiskuvista tuttu sodan todellisuus piirtyy lukijan eteen. Romaani vie isän sodan todellisuuteen ja sen seurauksiin.
Romaani kertoo myös siitä, miten sota vaikuttaa tavalliseen bagdadilaiseen koulutyttöön, sotaa Suomeen paenneeseen mieheen ja Ruotsissa kasvaneeseen irakilaiseen nuoreen naiseen.
Lihaa ja tehtaita
Mariia Niskavaara: Ester Teurastaja (Kosmos)
Kinkkua, kinkkua! Lihakauppiaiden tytär Ester kasvaa lihatehtaan varjossa lihakaupungissa. Ester oppii lapsena ruhon osien nimet ja teurastaa aikuisena sikoja. Puolisokseen hän saa keinosiementäjän.
Absurdin rajalla liikkuva romaani kertoo myös kuolemasta ja kaipuusta omaan lapseen ja saa ajattelemaan eläimen elämän arvoa.
Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva (Teos)
Päähenkilö palaa lapsuusmaisemaan, kuihtuvalle tehdaspaikkakunnalle. Tehdas rakensi paikan infrastruktuurin ja jätti jäljet duunarimiehiin. Tarkka isä löytää paloaukeakohtauksesta yhteyden Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen.
Romaani on myös kuvaus tytön kasvamisesta miehisessä ympäristössä ja siitä, miten yhteiskuntaluokka vaikuttaa ihmiseen.
Robotteja ja pelejä
Aura Siltala: Kyborgikesä (Poesia)
Pelit ja virtuaalisten maailmojen tilat ja hahmot vievät isän todellisuuden toiselle puolelle. Runokokoelman tekstit tuntuvat paitsi kuvilta, myös ääniltä.
Kirja myös näyttää, miten nainen ottaa haltuun pelimaailman. Se saa ajattelemaan sanaa kyborgi uudesta kulmasta: runoteos kuvaa sukupuoltaan korjaavaa ihmistä, transnaista.
Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura (S&S)
Tieteisfiktion päähenkilö nimeltä QED on androidi eli ihmisen kaltainen robotti. Hän elää tulevaisuudessa, jossa on myös ihmisiä. Isä saa lukiessaan myös haastaa ajatuksiaan tekoälystä.
Romaani on lisäksi surumielinen pohdiskelu kivusta, myötätunnosta, katveeseen jäävistä tarinoista ja toislajisten asemasta.
Tiukkaa tietoa
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt - Luokkakipuja (Into)
Sarjakuvassa (isät tykkää!) vilisee antiikin filosofeja, paaveja, kehitysteorioiden luojia, kirjailijoita ja aktivisteja. Kahdeksassa luvussaan se käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä: taloutta, valtaa ja rakennemuutosta.
Kirja on myös kuvaus tyttöjen ja naisten asemasta luokkayhteiskunnassa ja patriarkaatin puristuksessa.
Suurteoksia III (toim. Saara Turunen & Petra Maisonen) (Tammi)
Isien kirjahyllyihin on kautta aikojen kuulunut ainakin yksi tukeva kirjallisuushistoriaa käsittelevä teos. Ja niin on oltava edelleen. Antologiassa kaksikymmentä kirjailijaa kertoo elämäänsä ja tuotantoonsa vaikuttaneista teoksista.
Kirjassa naiset kirjoittavat naisten teoksista. Suurteos-sarja haastaa perinteisen ajattelun klassikkolistoista, joille yltäneistä kirjoista suurin osa on ollut miesten kirjoittamia.