Lakean konkurssipesä keskittyy tällä hetkellä turvaamaan asukkaiden asumisturvallisuuden. Kyse on arjen perusasioista, kuten sähköstä, vedestä ja lämmöstä.
– Tämä on ykkösprioriteetti, koska se vaikuttaa niin monen ihmisen elämään, sanoo Lakean taloyhtiöiden konkurssipesän hoitajaksi nimetty asianajaja Touko Raitis.
Raitis sanoo, että kun asukkaiden perustarpeet on turvattu ja tilanne vakiintuu, voi hän keskittyä ”sataan muuhun pieneen asiaan”.
Konkurssipesän etu on pitää talot asuttuina, jotta kohteet olisivat kiinnostavia mahdollisille ostajille.
Emoyhtiö Lakea oy meni konkurssiin jo elokuussa, ja nyt selvitystilassa olleet Lakean 23 taloyhtiötä asetettiin konkurssiin tiistaina. Niissä asuu satoja ihmisiä.
Niin sanotut Omaksi-sopijat ovat maksaneet asumisestaan vuokran lisäksi pääomavuokraa. Se on kerryttänyt summaa, jolla he olisivat voineet 20 vuoden kuluttua ostaa asunnon omakseen. Niitä rahoja ei tiettävästi ole enää olemassa ja asukkaat tulevat ne menettämään.
Asiasta on meneillään myös rikostutkinta.
Kaksi kolmesta konkurssista raukeaa varojen puutteessa
Konkurssiasiamies Terhi Maijala kertoo, että jokainen konkurssimenettely on tarkkaan laissa säädelty prosessi. Konkurssiasiamies valvoo itsenäisesti konkurssipesiä. Se toimii oikeusministeriön yhteydessä ja valvoo konkurssipesänhoitajan toimintaa.
Tilanteet, joissa on osallisena paljon kuluttajia, pesänhoitajan tehtävänä on tiedottaa asianosaisille, miten asiassa edetään, kertoo Maijala.
Toisaalta pesänhoitajan tehtävä on myös ensisijaisesti huolehtia velkojien intresseistä.
– Se on konkurssilain idea ja koskee myös asunto-osakeyhtiön konkurssia, Maijala sanoo.
Nyt kun tuomioistuin on määrännyt Lakean 23 taloyhtiötä konkurssiin, siitä seuraa velallisen omaisuuden realisointi. Talot, joita Omaksi-asujat ovat jo maksaneet siirtyvät velkojien määräysvaltaan.
Pesänhoitaja huolehtii omaisuuden realisoinnista.
Yleensä velkojat saavat vain osan rahoistaan takaisin. Poikkeuksellista on, jos velkojat saavat täyden suorituksen osuudestaan konkurssimenettelyssä.
– Vielä poikkeuksellisempaa olisi, jos osakkaat saisivat jotakin. Se on äärimmäisen harvinaista, sanoo konkurssiasiamies Maijala.
Lakean tapauksessa sadat Omaksi-asujat ovat velkojia. Isoimmat velkojat ovat pankkeja ja rahoituslaitoksia.
Konkursseista kaksi kolmesta raukeaa varojen puutteessa. Se tarkoittaa, ettei konkurssia voida suorittaa.
Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa tehtiin 15 asunto-osakeyhtiön konkurssia. Niistä kahdeksan raukesi varojen puutteeseen. Vuonna 2022 tällaisia konkursseja oli kymmenen, ja niistä yhdeksän raukesi varojen puutteeseen.
Viime vuonna vireillä oli 48 konkurssia, mutta niiden konkurssimenettely on vielä kesken.
Vuokralaisen vakuus voi jäädä saamatta
Joissain Lakean taloyhtiöissä on ollut mahdollista asua myös pelkällä vuokrasopimuksella eli tavallisena vuokralaisena. Vain Omaksi-malliin liittyvät taloyhtiöt ovat kuitenkin niitä, jotka on asetettu konkurssiin.
Sen sijaan emoyhtiö Lakea oy:n konkurssi vaikuttaa jonkin verran myös muihin taloihin.
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita ottaa yleisesti kantaa vain vuokra-asujien asemaan.
Hänen mukaansa vuokralaisen kannattaa ensin selvittää, onko oma taloyhtiö konkurssissa. Suoralla vuokrasopimuksella Lakean asunnoissa asuvat maksavat vuokran nyt konkurssipesälle.
– Vuokrasopimus päättyy normaalisti, jos jompikumpi osapuoli sanoo sopimuksen irti.
Takuuvuokran palautuksissa on ollut Viidan tietojen mukaan haasteita konkurssien yhteydessä. Tällainen tilanne saattaa tulla vastaan myös tässä Lakean tapauksessa.
– Monesti vakuuden palautus kestää ja toisissa tapauksissa sitä ei saa ollenkaan, sanoo Viita.
Tässä lopuksi äänitallenteena pääkohdat artikkelista.