Mitä tekoäly tekee kännykkä­verkossa? Nvidian johtaja selittää Nokia-kumppanuutta Ylen haastattelussa

Ronnie Vasishtan mukaan Nvidian suurin haastaja on Huawei – ja juuri nyt Nokia on paras kumppani, kun taistellaan langattomien verkkojen tekoäly­herruudesta.

– Maailmassa on hyvin harvoja yhtiöitä, jotka tuntevat telealan kuten Nokia sen tuntee, sanoo Nvidian telehankkeista vastaava Ronnie Vasistha.

Nokia kertoi viime viikolla aloittavansa yhteistyön Nvidian kanssa. Pörssi riemastui, kun maailman arvokkain yhtiö lupasi uuden kumppanuuden sinetiksi vielä miljardin dollarin sijoituksen Nokiaan.

Osake harppasi päivässä yli 20 prosenttia.

Telealan kasvu on hyytynyt, eivätkä Nokian kännykkäverkot ole innostaneet sijoittajia enää vuosiin. Nvidia nosti ne taas kaikkien huulille, onhan Nvidia maailman arvokkain pörssiyhtiö ja selvä ykkönen tekoälyn laitteissa ja työkaluissa.

Nokian odotetaan käyttävän miljardin dollarin uutta pääomaa tuotekehitykseen, jolla tekoäly tuodaan osaksi sen langattomia verkkoja.

Mutta mihin kännykkäverkot tarvitsevat tekoälyä, miksi Nvidia valitsi juuri Nokian – ja onko tämä lopulta enemmän uhka vai mahdollisuus?

Saadaksemme vastauksen tähän kysymykseen soitimme Kalifornian Piilaaksoon.

Videopuheluun vastasi Nvidian teleliiketoiminnasta globaalisti vastaava Ronnie Vasishta.

Miksi Nokia?

– Maailmassa on hyvin harvoja yhtiöitä, jotka tuntevat telealan kuten Nokia sen tuntee, Nvidian Vasishta sanoo.

– Me haluamme tuoda Nokialle mahdollisuuden käyttää laskentakyvykkyyttämme – ja toisaalta haluamme yhdistää heidät ohjelmisto- ja sovelluskehittäjien ekosysteemiimme.

Aiemmin mm. Intelin johtajana työskennellyt mies tuntee Nokian vuosien takaa. Hän kehuu suomalaisyhtiön pitkiä perinteitä telealalla ja sitä luottamusta, jota operaattoriasiakkaat yhtiötä kohtaan tuntevat.

Nvidia tarvitsee sitä.

– Se luottamus on uskomattoman tärkeää ja Nokia on yksi parhaista yhtiöistä toimittamaan noita langattomia verkkoja, Vasishta sanoo.

Nvidian valmistavia tietokoneen osia.
Onnellisten tähtien alla. Vuonna 1993 perustetun Nvidian siruja käytettiin ensin tietokoneiden näytönohjaimissa. Myöhemmin niiden havaittiin soveltuvan erinomaisesti kryptolouhintaan – ja nyt sama arkkitehtuuri pyörittää tekoälylaskentaa. Kuva: Tyrone Siu / Reuters

Vasishtan mukaan Nokia oli oikeastaan ”helppo valinta”. Hän korostaa useaan kertaan nopeutta, jolla Nokia kykeni lähtemään liikkeelle. Yksi osoitus tästä on Vasishtan mukaan se, että tekoälyverkon kenttäkokeet alkavat yhdysvaltalaisen T-Mobile-operaattorin kanssa jo ensi vuonna.

Osittain nopeudessa on kyse tahtotilasta – ja osittain siitä, että Nokian tukiasematuoteeseen voidaan kohtuullisella työllä liittää Nvidian tekoälykiihdytin.

Vasishta ei sitä ääneen sano, mutta ilmeisesti Ericssonin tukiasematuotteessa on teknologiavalintoja, joiden kanssa ei todennäköisesti oltaisi voitu edetä näin nopeasti.

– Haluamme työskennellä kaikkien kanssa, mutta ajoitus oli tärkeää, hän sanoo.

Suomessa pidetään peukkuja pystyssä Nokian puolesta, mutta on syytä muistaa, ettei Nokialla ole yksinoikeutta Nvidian teknologiaan.

Palataan kuitenkin siihen myöhemmin.

Justin Hotard puhuu yleisölle.
Tekoälybuumi on kasvattanut Nokian tuotemyyntiä datakeskuksiin. Toimitusjohtaja Justin Hotard vie yhtiötä nyt tekoälyn aikaan myös mobiiliverkoissa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Näin tekoäly muuttaa kännykkäverkot

Nvidian mukaan mobiiliverkkojen liikenne kääntyy merkittävään kasvuun, kun kuluttajat ottavat käyttöön yhä uusia tekoälysovelluksia.

ChatGPT on vasta alkua – Vasishta kuvaa, miten komennamme puheella tekoälysovelluksia ja liitämme lennossa kännykkävideoihin tekoälyfilttereitä ja taustakuvia.

– Ja kun älylasit yleistyvät, voimme tehdä nopeita reaaliaikaisia hakuja näkemistämme asioista ja esineistä.

Todellisuudessa kukaan ei tiedä, mitkä ovat tekoälyn hittisovellukset tulevaisuudessa. Se on Ronnie Vasishan mukaan kuitenkin selvää, että noiden sovellusten synnyttämä verkkoliikenne tulee olemaan hyvin erilaista kuin verkoissa on nyt nähty.

Nettisurfgailu ja videoiden katselu on ollut lähinnä datan lataamista verkosta laitteelle, mutta tekoälysovelluksissa dataa liikkuu purskeina edestakaisin mobiililaitteen ja verkon välillä. Ja kuluttaja odottaa välitöntä reaktiota.

Tästä syystä tekoäly ei jatkossa sijaitse vain verkon suurissa datakeskuksissa. Sitä sijoitetaan verkon solmukohtiin ja jopa aivan lähellä kuluttajia – Nokian tukiasemille.

Tällainen osin verkon reunoille hajautettu tekoälyjärjestelmä palvelee tehokkaammin tulevaisuuden sovelluksia – ja lisäksi se kykenee oppimaan ja optimoimaan langattoman verkon toimintaa.

– Tekoälyn avulla verkkoa voidaan käyttää sensorina. Se oppii ympäristön ja mukauttaa signaalit sen mukaan. Se voi tunnistaa esimerkiksi autonomisen ajoneuvon liikkumisen, lentävän droonin tai ihmisten kävelyn, Vasishta kuvaa.

Mikäli kaikki tämä onnistuu kilpailukykyiseen hintaan, Nokian ja Nvidian yhteistyö voisi tuottaa merkittävää kilpailuetua.

Asiaan liittyy Nokian näkökulmasta myös uhkakuva. Erilaiset verkon hallinnan algoritmit ovat olleet verkkoyhtiöiden ”kruununjalokiviä”, jotka ovat suojanneet niitä ulkoiselta kilpailulta. Tekoäly saattaa uhata tätä, kuten toimialajulkaisu Light Reading asiaa taannoin kuvasi.

Tämä korostuu, kun Nvidia on julkaissut ohjelmistojaan avoimelle lähdekoodille.

Syntyykö all-american -projektista uusi kilpailija?

Tekoäly on Nokialle suuri mahdollisuus, mutta onko se samalla myös uhka?

Yksi esimerkki mahdollisesta uhkakuvasta on myös verkkohanke, josta kerrottiin Nvidian sivuilla samana päivänä kuin Nokia-kumppanuus julkaistiin.

NVIDIA ja joukko yhdysvaltalaisia yhtiöitä julkistivat langattoman tekoälyratkaisun kuudennen sukupolven kännykkäverkkoja varten. Mukana on yhtiöitä kuten Cisco, ODC ja myös Nokian tärkeä asiakas T-Mobile.

Jo otsikossa kerrottiin, että projekti on ”all american”. Näyttää siltä, että tekoäly synnyttää uutta kilpailua telelalla.

– Sanoisin paremminkin, että tekoäly avaa markkinaa yhteistyölle, Ronnie Vasishta sanoo.

All american -hanke on hänen mukaansa pyrkimys testata tulevien 6G-verkkojen varhaisia toiminnallisuuksia. Toisin kuin Nvidian ja Nokian yhteistyöllä, täysin yhdysvaltalaisvoimin toteutettavalla hankkeella ei ole kaupallistamisen aikataulua tai suunnitelmaa.

Ronnie Vasishta ei usko, että perinteisten verkkolaitevalmistajien asema olisi murentumassa.

– Langattomien verkkojen operaattorit luottavat verkkotoimittajiinsa. Ja se toimittajajoukko rajoittuu vain vain muutamaan yhtiöön. Enkä näe sen muuttuvan suuressa määrin, hän sanoo.

Kilpailu tulee Kiinasta

 Jensen Huang.
– Kiitos, että autatte Yhdysvaltoja tuomaan teleteknologian takaisin Amerikkaan, Nvidian perustaja-toimitusjohtaja Jensen Huang kiitteli Nokiaa viime viikolla. Kuva: AOP

Yhdysvallat haluaa päästä mukaan langattomien verkkojen kehitykseen. Vasisthan mukaan tämä tarkoittaa, että verkkojen pohjana oleva uusi tekoälyn laskentavoima perustuu yhdysvaltalaiseen teknologiaan.

– Nvidian alusta, se tekoälytietokone, voi olla perusta länsimaisten yritysten kehitykselle ja johtajuudelle mobiiliverkoissa.

Vaisishta lausuu sanan ”länsimaisten” painokkaasti. Nokia tai Ericsson eivät tässä mielessä ole kilpailijoita.

Kiina on.

Suurelle yleisölle tunnetuin esimerkki kiinalaisesta tekoälystä on tekoälybotti DeepSeek. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang ja yhtiön langattomien verkkojen toiminnoista vastaava Vasishta ovat nimenneet kuitenkin yhtiönsä suurimmaksi kilpailijaksi Huawein.

Toimitusjohtaja Huang meni tällä viikolla jopa niin pitkälle, että kertoi Financial Timesissa Huawein olevan voittamassa tekoälykilvan – etupäässä siksi, että Kiinassa sähkö on halvempaa ja sääntely löyhempää kuin lännessä.

– Rehellisesti sanottuna heillä [Huawei] on erittäin vaikuttavat kyvykkyydet — ylipäätään Kiinasta on tulossa todella vahvaa tekoälytutkimusta. Eikä se ole missään yhtä selvää kuin radioverkossa ja sen palveluissa, Vasishta sanoo.

Nvidia haluaa olla laskenta-alustansa kanssa johtavassa asemassa, kun kilpailu kuudennen sukupolven verkoissa käynnistyy. Ja Nokialla on Nvidian johtajan mukaan kyky viedä tekoälypohjainen tarjooma kilpailukykyisenä tuotteena verkkojen rakentajille.

– Kolme vuotta sitten oli niitä, jotka epäilivät tekoälyn merkitystä. Mutta ei enää. Nokia ymmärsi nopeasti, kuinka tärkeää tämä on. Ei ole heiltä mikään vähäpätöinen päätös tarttua tähän mahdollisuuteen, Ronnie Vasistha sanoo.