”Kawaii”, kuuluu riippumatosta, johon Riitta Raekallio-Wunderink on juuri peitellyt japanilaisen toimittajan.
”Ihanasta” metsäkokemuksesta Lapissa kirjoitetaan pian Japan Airlinesin lehteen, joka tavoittaa reilut kolme miljoonaa silmäparia.
Raekallio-Wunderinkin ja puoliso Steffan Wunderinkin luontomatkailuyritys Halipuu on saanut kansainvälistä näkyvyyttä aiemminkin. Omaa ohjelmaansa metsässä on kuvannut esimerkiksi muuan Gordon Ramsay.
Nyt perheen elinkeino on vaarassa, sillä naapurimetsään suunnitellaan talviajokeskusta. Yhteensä 16 radalla ajettaisiin talvisin tavallisten autojen lisäksi myös kilpa-autoilla.
Se olisi Halipuu-metsän hiljaisuuteen perustuvan matkailutoiminnan loppu, Raekallio-Wunderink sanoo.
– Emme me pysty täällä enää toimimaan, jos vieressä suhaavat autot.
Kunnan yleiskaava sallii ajoradan rakentamisen Raekallio-Wunderinkin sukumetsän viereiselle, Metsähallituksen omistamalle alueelle. Halipuun palsta on merkitty kaavassa metsätalousalueeksi.
Kittilän kunnanjohtajan Timo Kurulan mukaan voimassa oleva yleiskaava on lähtökohta maankäytölle.
Sen perusteella Icecube Levi oy on lähtenyt viemään eteenpäin ajorata-hanketta.
Rakennustarkastaja Mauri Kenttälä kertoo, että toiminta on jo saanut rakennuslautakunnalta sijoittamisluvan alustaville töille, jotka koskevat rakennuksia, polttoaineen jakelupistettä, jätevesijärjestelmiä ja maastotöitä.
Halipuun yrittäjät ovat tehneet sijoittamisluvasta valituksen, ja asia on kesken.
Ajoratahankkeen ensimmäisen vaiheen ympäristölupa on nähtävillä joulukuun alkuun saakka.
Kaavasta kiisteltiin jo 15 vuotta sitten
Icecube Levi Oy:n hallituksen jäsen Pasi Koppinen vastaa sähköpostitse, että hanke on edennyt maisematyöluvan mukaisesti vaiheeseen, jossa alueella on aloitettu puunkaatotyöt.
Koppisen mukaan yritys on käynyt aktiivista vuoropuhelua paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta esimerkiksi poronhoidolliset työt alueella saadaan häiriöttä hoidettua.
Lähialueen mökkiläisten huolenaiheena on ollut myös alueelle johtavan Kehtosvasantien kuluminen. Se on Koppisen mukaan huomioitu ja tietä aiotaan kunnostaa.
Koppinen kertoo ymmärtävänsä alueella toimivien tahojen huolia.
– Juuri tästä syystä olemme sitoutuneet toteuttamaan hankkeen kestävästi alueelle, jolle kaavoittaja alun perin hankkeemme mukaista toimintaa osoittanut, Koppinen kirjoittaa.
Kiistan alla oleva alue kaavoitettiin yli 15 vuotta sitten, ja siitä tehtiin silloin useita kymmeniä valituksia.
Riitta Raekallio-Wunderinkin mukaan yksi yhteisessä valituksessa mukana olleista oli hänen isänsä, jolta tytär myöhemmin perii nyt vuokraamansa metsäpalstan. Oli alun perin isän idea hyödyntää metsää muuten kuin raaka-aineena.
Matkailun maankäytöstä aloitetaan selvitys
Lapin matkailun uskotaan jälleen yltävän uuteen ennätykseen käynnissä olevalla talvisesongilla. Yhä kiihtyvä tahti tarkoittaa myös uusien toimijoiden tuloa, ja rakentamista.
Verkkojulkaisu Long Play selvitti, millainen merkitys Lapin matkailun kasvulla on ollut maankäyttöön. Selvisi, että vuosien 2018–2023 välillä esimerkiksi Levillä rakennettiin 32 jalkapallokentän verran luontoalueita.
Matkailun maankäytön haasteet on tunnistettu Lapin liitossa.
Suunnitelmissa on käynnistää Lapin matkailun maankäyttöselvitys ensi vuoden aikana, mikäli hankkeen rahoitus varmistuu, kehittämispäällikkö Satu Luiro kertoo.
– Lapissa maankäyttöön kohdistuu niin paljon erilaisia tavoitteita ja intressejä, että niiden yhteensovittaminen on hyvin vaikeaa, mutta kaavoituksen kautta siihen luonnollisesti pyritään, Luiro sanoo.
Pienet jäävät jalkoihin, pelkäävät yrittäjät
Kittilän kunnanjohtajan mukaan Halipuun ja ajoradan kiistan kaltaiset riidat eivät ole kunnassa kovin yleisiä.
– On aika harvinaista, että on tällaisia intressiristiriitoja, Kurula sanoo.
Halipuu-yrittäjät ovat asiasta eri mieltä.
He uskovat, että monet pienet toimijat eivät vain uskalla pitää ääntä. Tämä on yksi syy siihen, että pariskunta on päättänyt kertoa oman puolensa tapahtumista.
– Olemme saaneet useita kommentteja, miten meille ei taida tämän jälkeen enää pahemmin rakennuslupia irrota, Riitta Raekallio-Wunderink sanoo.
Yrittäjäpariskunta kertoo kantavansa huolta paitsi oman perheyrityksensä myös muiden pienten ja paikallisten toimijoiden puolesta. Isommassa kuvassa pelkona on, että ulkopuoliset toimijat hyödyntävät Lapin matkailubrändiä ja jättävät ongelmat paikallisille.
– Jos emme nyt ota tilannetta haltuun itse, meille käy kuin Kanariansaarille, Steffan Wunderink sanoo.
Kanariansaarilla matkailijamäärien kasvu on lisännyt alati kasvavaa hotelli- ja majoitusalaa ja syrjäyttänyt paikallisten asuinalueita ja elinkeinoja. Turismin laajeneminen on myös pahentanut luonnon ylikuormitusta ja vesipulaa alueella.
Luonto on tärkein, mutta säilyykö se?
Lapin nykyisen matkailustrategian tavoitteena on ”viisas kasvu”, jonka mukaan matkailu kasvaa kestävästi ja vastuullisesti.
Kestävä kasvu on mainittu myös monen yksittäisen kunnan kehityssuunnitelmassa. Esimerkiksi Kittilän kuntastrategiassa luonto on tunnistettu tärkeimmäksi voimavaraksi.
Halipuu-yrittäjät ihmettelevät, miksi kunta ei heidän tapauksessaan toimi julkilausuttujen arvojen mukaan. He toivovat, että yli 15 vuotta sitten tehtyä kaavaa tarkasteltaisiin uudelleen nykyisten tietojen ja kunnan tavoitteiden valossa.
Kunnanjohtajan mukaan kaavat ovat ajan tasalla, eikä kyseisellä alueella ole uudelleen tarkastelun tarvetta.
– Kyse on enemmänkin kahden eri liiketoimintamuodon intressiristiriidasta, jossa kunta ei ole osapuoli, Kurula sanoo.
Halipuun yrittäjäpariskunta vetoaa myös laajemmin Lapin päättäjiin, jotta nämä ottaisivat matkailun kasvun kehityksestä ajoissa vastuuta ja suojelisivat sen tärkeintä vetovoimatekijää luontoa.
– Jos pilaamme sen, mitä turistit täältä hakevat, se on kaikille huono juttu, Steffan Wunderink sanoo.